tiistai 13. marraskuuta 2018

Kotinuorisotyö -päivä




Yhden päivän ajan tutustuin Turun Tyttöjen Talon harjoittelijana Varissuon yksikön Kotinuorisotyö -projektiin. Päivä alkoi klo 8.30 projektipalaverin merkeissä. Myöhemmin päivällä haastattelin projektin työntekijöitä sekä pääsin myös konkreettisesti tutustumaan kotikäyntiin. Edellisellä viikolla työntekijät olivat jo tavanneet kyseisen perheen. Haimme heidät kotoa ja kävelimme yhdessä kohti Varissuon tiloja. Kotikäynnin tarkoituksena oli, että perhe tutustuisi reittiin ja kynnys osallistua toimintaan madaltuisi. 

Kotinuorisotyön tuttavallisempi nimitys on Vakkesiskot. Vakke -termillä tarkoitetaan Varissuota. Työntekijät ovat Elina ja Henna, ja kohderyhmänä ovat 10–16 -vuotiaat pääsääntöisesti maahanmuuttajataustaiset tytöt, jotka etsivät mielekästä vapaa-ajan toimintaa kodin ulkopuolelta. Lisäksi Vakkesiskot tekevät tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa, minkä kautta nousi esiin tarve äititoiminnalle. Varissuon Naiset -projekti alkoi syksyllä 2018 ja se tavoittaa lasten vanhempia/aikuisia maahanmuuttajia enemmän. Varissuon lähialueet lasketaan myös mukaan näihin toimintoihin. 

Kotinuorisotyössä palataan ikään kuin vanhanaikaiseen menetelmään, sillä lääkäritkin ennen vanhaan kävivät ihmisten kotona. Idea on tullut Jyväskylän Katulähetys ”Polku kotiin” -hankkeesta. Siitä on saatu paljon vinkkejä käytännön asioihin. Muuallakin Turun järjestökentällä jalkaudutaan ja käydään kotona, ja kohderyhmä vaihtelee työikäisistä eläkeläisiin, mutta Vakkesiskojen toiminnot on suunnattu peruskouluikäisille tytöille. 

Miten kotinuorisotyö sitten käytännössä toimii? Aluksi tavoitetaan tyttö tai perhe, sovitaan tapaaminen jolloin mielellään koko perhe (myös sisarukset) kokoontuisivat esimerkiksi saman pöydän ääreen. Tapaamisen aikana tutustutaan ja keskustellaan tytön harrastuksista, kiinnostuksista ja unelmista. Vakkesiskojen kanssa pääsee tutustumaan erilaisiin harrastuksiin. Koko perheen hyvinvointi otetaan huomioon ja tarvittaessa tarjotaan tukea kotoutumiseen.

Haastattelussa kysyin Vakkesiskoilta myös, mikä on ollut parasta tai palkitsevinta kotinuorisotyössä. Parasta on se, kun näkee että tyttö kiinnittyy johonkin esim. Turun Tyttöjen Talon toimintaan. Dialogit ovat hedelmällisiä ja on hienoa nähdä luottamuksen rakentumista, kun tyttö ja vanhemmat luottavat toimintaan ja työntekijöihin. Kotinuorisotyössä kuunnellaan myös vanhempien toiveita. 

Viime keväällä oli kotinuorisotyön kautta tullut runsain määrin tyttöjä Turun Tyttöjen Talon toimintaan – niin paljon, ettei tila meinannut riittää. Tänä syksynä keskitytään ohjaamaan tyttöjä erilaisiin harrastuksiin Turun Tyttöjen Talon ulkopuolella. Vakkesiskoilla on olemassa oma harrasteryhmä, jossa joka viikko järjestetään jotakin tiettyä toimintaa: esimerkiksi tanssia, keilailua, taekwondoa, sählyä ja futsalia. 

Kotinuorisotyön hanke on osa STEA:n rahoittamaa Kaikille eväät elämään- avustusohjelmaa 2017–2020. 

Lisää toiminnasta:

tiistai 30. lokakuuta 2018

Nuoret äidit






Vuonna 2017 alkanut, Kaisan ja Hannan ohjaama Nuoret äidit -projekti tarjoaa maksutonta ohjelmaa pääosin 24-vuotiaille nuorille äideille. Pyrkimyksenä on tavoittaa nuoria äitejä jo raskausvaiheessa, ja myös eri kulttuuritaustoista sekä tehdä yhteistyötä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Viikon aikana tulee keskimäärin 20 kävijää ja kaikilla heistä on myös lapsi mukana.

Kohderyhmä on ainutlaatuinen. Ensisynnyttäjien keski-ikä on 29,01 vuotta. Nuorilla äideillä ilmenee kaksoishaaste kehitysvaiheiden osalta, sillä heidän tulee samanaikaisesti selvittää vanhemmuuteen ja nuoruuteen liittyviä asioita. Tämän vuoksi on tärkeää, että heille on tarjolla erilaista tukea, jos he sitä tarvitsevat. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei tee kenestäkään valmiita oletuksia.  

Projektin tavoite on kolmiosainen. Ensinnäkin tarkoituksena on tukea nuoren äidin vanhemmaksi kasvua. Tällaisen tuen avulla vahvistuvat hänen minäpystyvyytensä sekä myönteiset kokemuksensa vanhemmuudesta. Kun ympärillä on turvallinen ympäristö, tämä tukee identiteettityötä vanhemmuuteen liittyvien kysymysten ja rooliodotusten käsittelyn osalta. 

Toiseksi tavoitteena on vahvistaa äidin ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta. Yhteisen toiminnan hetkien avulla lisätään positiivisia kokemuksia, jotka rikastavat äidin ja lapsen arkea. Äidillä on lisäksi mahdollisuus ammattimaisen tiedon ja vertaistuellisen kokemustiedon saamiseen lapsen kehityksestä. Näitä tavoitteita pyritään tukemaan erilaisten toiminnallisten menetelmien kautta.

Viimeisenä tavoitteena on äidin ja lapsen sosiaalisen verkoston vahvistaminen ja laajentaminen. Tarkoituksena on, että vertaiset kohtaavat toisensa ja pitävät yhteyttä myös toiminnan ulkopuolella. Lisäksi oman osallisuuden kokemuksen vahvistuminen on tärkeää. Äidillä on täten mahdollisuus vaikuttaa ja rakentaa oman näköistä toimintaa. Työntekijöiden mukaan toiminnassa mukana olevat nuoret äidit ovatkin sosiaalistuneet toistensa kanssa hyvin ja usein huomataan, että toimintaan osallistumisen motiivi on useinkin juuri toisten saman ikäisten ja samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamien. 

Nuoret äidit -projektin työntekijöiden mielestä toiminnassa on monia asioita, joita he pitävät palkitsevana. Esimerkiksi on hienoa, kun äidit löytävät paikan, avautuvat ja innostuvat ryhmätoiminnasta. Tyttöjen talolla on mahdollisuus kasvattaa sosiaalista osaamista. Talolla vallitsee ”henki”, jossa ketään ei tuomita ja pyritään kannustavaan, tsemppaavaan ilmapiiriin. Myös äitien luottamus on palkitsevaa.

Haastateltuani työntekijöitä päivän aikana tutustuin myös itse toimintaan. Tennarit ja tossut 1 -ryhmällä oli kahvihetki, jossa nuoret äidit olivat kaikki omien lastensa kanssa mukana. Meneillään oli rentoa yhdessäoloa. Muita projektin ryhmiä ovat Tennarit ja tossut 2, Babysteps nuorille odottajille ja Riimijamit, joka pidetään Skanssissa seurakunnan tiloissa. Lisätietoa Nuoret äidit -toiminnasta löytyy nettisivuilta: 

torstai 11. lokakuuta 2018

Päivä johtajan kanssa


Neljäs harjoitteluviikkoni pyörähti käyntiin syyskuun ensimmäisenä maanantaina. Olen tähän asti oppinut, että järjestön johtajan jokainen päivä on hyvin erilainen ja varsin monipuolinen. Tässä blogitekstissä kuvaamani johtajan päivä on siis vain yhdenlainen työpäivä.

Saavuin töihin klo 8.00. Aamu koostui lähinnä ”tulipalojen sammuttamisesta”. Toisin sanoen johtaja selvittää esimerkiksi työntekijöiden sairaspoissaoloja, joista hänelle tulee aina ilmoittaa. Lisäksi kanssani hän kertasi sekä päivän että koko alkavan viikon ohjelman. Osa aamusta kului myös sähköpostien lukemiseen ja siten ajan tasalla pysymiseen.

Klo 10 oli sovittuna keskustan yksikön tilan vieressä olevan toisen tilan katsominen. Järjestön tarkoituksena olisi vuokrata kyseinen tila mahdollisen budjetin ja laajenevan toiminnan puitteissa. Heti tämän jälkeen klo 10.30–12 tiedossa oli Nuoret äidit -projektin ohjausryhmä. Tähän osallistumassa oli minun, johtajan ja Nuoret äidin -projektin vetäjien lisäksi kolme ohjausryhmän jäsentä. Ohjausryhmän alussa oli esittelykierros ja kyseltiin ajankohtaisia kuulumisia. Tämän jälkeen keskusteltiin yleisesti vanhempien ja lasten voinnista sekä kasvatuksesta. Lopuksi projektin vetäjät esittelivät projektin toimintaa.

Sain pitää lounastauon klo 12 aikaan, kun samaan aikaan kiireisellä johtajalla oli tapaaminen Varissuon naiset -projektin vetäjän kanssa. Kyseinen projekti on juuri alkanut ja sen tarkoituksena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Ennen lounastaukoa kävin läpi kyseisen teeman projektikansiota, jolloin pääsin tutustumaan toimintaan.

Päivän lopussa pidettiin keskustan ”viikkis” eli viikkopalaveri. Johtaja osallistuu sekä keskustan että Varissuon yksikön viikkopalavereihin aina resurssien puitteissa. Viikkiksen alussa suoritetaan yleensä aina kierros, jossa jokainen kertoo omia kuulumisiaan. Varsinainen viikkis koostuu siitä, että käsitellään edellisen, nykyisen ja seuraavan viikon ohjelma. Yksi paikalla olevista toimii kirjurina eli kirjaa ylös nämä käsiteltävät asiat.

Tämä oli tiukan aikataulun maanantaipäivä. Joinakin päivinä johtaja myös käy läpi rahoitushakemuksia. Myös sellaisten sähköpostiviestien lukemiseen kuluu runsaasti aikaa, kun Tyttöjen Talolle haetaan töihin tai työharjoitteluun. Ajoittaista siivoamista tai kaupassakäyntiä ei tule myöskään unohtaa, kun kyseessä on pieni järjestö. Kaiken kaikkiaan järjestön johtajan työ vaikuttaa hyvin monipuoliselta.