Tarinointia

22.11 oli viimeisen blogi-tiimin tapaamisen aika tältä vuodelta. Ilta oli onnistunut ja kaikki saivat herkutella jätskibaarista:)


Teimme sana kerrallaan tarinan, jonka haluamme jakaa tänne blogiin teidän kanssa! Kaikki valmiina? Tässä se tulee!
"Kynttilä paloi kirkkaana ikkunalla, joka oli pyöreä. Ja sillä ikkunalla oli pieni vihreä kotitonttu. Kotitonttu istui pulpetilla työskennellen aina, kun kello oli paljon. Kotitontulla oli paljon mustikoita taskussaan. Se söi ja joi mustikoita, koska hänellä oli tuttava metsäkaupungissa, jonka nimi oli joulupukki. Joulupukki rakasti puuroa, jonka makuvaihtoehto mustikka, oli kotitontun keksimä. Kotitonttu oli valloittavan maailmaa kera saanut väriliituja, jotka murenivat. Keskiyöllä kotitonttu hiippaili metsässä mustikoiden vallasta sekaisin. Sillä kutistuessaan mustikoiden voimasta sai pienen yllätyksen, joka ansaitsee aplodit (yleisö hurraa). Tämä tarinan opetus on tärkeä. Nyt ovat kaikki mustikat syöty."

Kiitos kaikille blogi-tiimiläisille kuluneesta syksystä! :) 

Tarinointia joulukuisena iltana

Blogi-tiimi päätti eräänä pimeänä talvi-iltana istahtaa rinkiin ja tarinoida nauhurin kera. Jokainen sai sanoa yhden sanan tai pienen lauseen kerrallaan. Meillä oli myös sanoja, jotka pitivät olla tarinassa, kuten: piparkakku-ukko, naapurin Erkki, Narnia, talvi ja minä. Tässä siis tulos!

Tarina 1

Ovi oli punainen ja suuri. Sen takana oli portti josta kurkkasi piparkakku-ukko. Hänet kaatoi naapurin Erkki. Siitäpä sain idean, päätin lähteä Narniaan. ”O-ou”, huusin erittäin, erittäin hämmästyneenä. Piparkakku-ukko tuli perääni ja riuhtoi minut karvojen *naurua* keskeltä takaisin takapihalle, jossa huomasin, että olin yksin kaapissa, johon naapurin Erkki oli ikävä kyllä jättänyt piparkakku-ukon homehtumaan. Siellä oli myöskin naapurin Erkki ja hänen turkiskokoelmansa. ”Talvi saapui”, Erkki huudahti. Minä olin aivan raivoissani, koska en halunnut talvea. Sitten keksin, että piparkakku-ukko piti pelastaa homesienien keskeltä Narniasta. Tästä viisastuneena lähdin takaisin nukkumaan. Nukuin talveen saakka, enkä ymmärtänyt miksi naapurin Erkki tuijotti minua. Sanoin naapurin Erkille ”Mitä piparkakku-ukko sanoi sinulle?” ”En minä tiedä enkä haluakaan.” Piparkakku-ukko näytti pieneltä naapurin Erkin talvitakkien keskellä. Säälin heitä molempia, mutta en säälinyt itseäni, sillä rakastan naapurin Erkkiä. Tämän opetuksena voin kertoa teille, että älä luota Erkkiin.

*aplodit*