maanantai 12. syyskuuta 2011

Katsaus Auringon Tuolle Puolen?



Lämpimän kevätpäivän iltana, kulttuuripääkaupunki Turun Logomon tehtaan pihalla joukko tyttöjä ja hieman vanhempiakin tyttöjä ohjaajineen odottaa pääsyä Aurinkobaletin "sivistävään" kehtoon.

Osa on innoissaan ja toinen osa vähemmän innoissaan. Itse kuuluin jälkimmäiseen joukkoon.
Venäläis-suomalaista Aurinkobalettia on kehuttu lehdissä asti, joten päätin liittyä tuohon kulttuurin nälkäiseen seurueeseen ja sivistää itseäni. Jos kerrankin kasvattaisi vapaaehtoisesti yleistiedon määrää.


Muistan maininneeni monesti että en pidä, enkä välitä tuon tapaisista jutuista. Olen enemmän sci-fi ja seikkailuelokuvien ihmisiä. Mutta kuten sanoin siinä minä seisoin soraisella pihalla aurinkobalettiin oikeuttava lippu kädessäni.

Lipun saatuani menemme muutaman kaverin kanssa sisälle ja metsästämään istumapaikkojamme.
Sali, jossa esitys oli tarkoitus pitää, oli pettymys, odotin jotain hienompaa, en nyt kuitenkaan mitään oopperataloa punaisine mattoineen, mutta koulutyyppisillä istuimilla istuminen kaksi tuntia kuulosti kaikkea muuta kuin houkuttavalta. Ehkä näin oli tarkoitus pitää yleisö hereillä ja takapuolet puutuneena.
Olettaen, että kyseessä on kulttuurivuosi, joten pieni panostus olisi ollut paikallaan.

Paikat löydettyämme ehdimme juuri istua paikoillemme esityksen alettua. Idea kahden tunnin istumisesta tekoyskivä henkilö takana ei vaikuttanut kauhean houkuttelevalta. Lienee ollut sitä kuuluisaa eliittiä?

Ensimmäiset minuutit kuluvat ihmetellessä ja tarkoin seuratessa näyttelijöiden ja tanssijoiden liikkeitä. Vahvan musiikin tahtiin heiluvat tanssijat olivat kuin sätkynukkemaisia robotteja. Tanssijoiden ammattimaisuus ja kova kunto tuli esiin esityksen edetessä. Naispääesiintyjällä on kirkas, kantava ja voimakas ääni. 30 min kohdalla ajatukset alkavat harhailla aurinkobaletin nimeen. Miksi kyseinen nimi?
Oletin nimen perusteella että siihen liittyy baletti jotenkin, mutta ei. Harmi, odotin niin miehiä trikoissa.

Puoli tuntia edellisestä toivon, että olisin missä tahansa muualla paitsi katsomassa tätä.
Katseet kiinnittyvät myös kahteen kaveriini, jotka selvästikin yrittävät selvitä ilman kiemurteluja tuoleissaan. En voinut uskoa että esitystä kestäisi vielä tunti.

Hiukan ennen toisen tunnin loppumista meidät vapautetaan ulkoilmaan.
Kyselin kommentteja porukalta, että mitä he olivat pitäneet. Suurin osa ei ymmärtänyt mistä näytelmässä oli kyse, toiset olivat kuolleet tylsyyteen jo alussa, mutta muutama oli tainnut pitääkin esityksestä.

Bussipysäkille kävellessä huomaan juttelevani kaverini kanssa jo jostain aivan muusta kuin esityksestä. Se oli unohtunut saman tien. En voi sanoa että nautin, vaikka toki näytöksessä oli hienojakin hetkiä. Valitettavasti ne kestivät vain hetken.

T: Axuli83



1 kommentti:

Blogi-juttuja saa mielellään kommentoida ja rakentavaa kritiikkiäkään ei pelätä! Kommentit tullaan kuitenkin ensin hyväksyttämään Turun Tyttöjen Talon työntekijällä. Tästä johtuen, kommentit tulevat näkymään viiveellä. Kiitos kommenteistasi!