keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Haastattelu Linnanmäen Valpurista, Jarrumies no. 4!


Blogi-tiimiläisiä kiehtovat kaikki erikoiset ammatit. Tällä kertaa lähdettiin selvittämään millaista on Linnanmäen jarrumiehen homma! Tässä jutussa Linnanmäen jarrumiesporukan naisvahvistus Valpuri, Jarrumies #4, vastaa Blogi-tiimin kysymyksiin.

Haastattelu virittääkin kaikki vauhdikkaan vappuiseen ja keväiseen tunnelmaan! Voidaan myös paljastaa, että Turun Tyttöjen Talon kesätoiminnassa lähdetään Litsille seikkailemaan. Tarkempaa tietoa ajankohdasta ja ilmoittautumisesta tulossa 19.5. mennessä www.mimmi.fi-sivuille!
Linnanmäen Valpuri, Jarrumies #4 (Kuva on Jarrumiesten kotisivuilta: www.jarrumiehet.fi)


1.       Kerro vähän miten päädyit jarrumieheksi ja mitä pidät työstäsi?

Menin Linnanmäelle töihin 1996 kesäksi, ja heti alussa toivoin pääseväni Vuoristoradalle jarrumieheksi. Meni kuitenkin kolme vuotta ajaen kaikkia muita Linnanmäen laitteita, ennen kuin sain esimiehet vakuutettua siitä, että pärjään hommassa. Jarrumiehen työ on parasta Linnanmäellä, ja siinä yhdistyy vauhti, hauskuus, ihmisistä huolehtiminen ja hyvät työkaverit.



2.       Millaiset työajat ovat sesonkiaikoina? 
Olemme töissä n. puolituntia huvipuiston aukeamista ennen ja hiukan puiston sulkemisen jälkeen pääsemme pois töistä. Eli työpäivien pituus määräytyy aukioloaikojen mukaan. Tosin itse teen myös sellaisia puolikkaita Lintsi-päiviä, että tulen töihin vakituisesta työstäni suoraan ja jatkan puiston sulkemiseen asti.



3.       Pitääkö jarrumiehellä olla jotain tiettyjä ominaisuuksia (kunto, pituusrajoitteet)? Jarrumiehen tulee olla vaara- tai yllättävissä tilanteissa rauhallinen ja harkitseva, toimia kuitenkin nopeasti ja vaatimukset fyysisen kunnon osalta ovat kovat. Voimaa pitää olla, hyvä tasapaino, ja kestävyyttä ajaa ja seistä koko päivä, joskus siis 12-13 tuntia säästä riippumatta. Mitä parempi fyysinen kunto on, sitä paremmin työn stressiäkin kestää. Junaa jarrutetaan edelleen käsin, se painaa 1000-1500kg tyhjänäkin, ja siihen 20-24:n ihmisen paino päälle, niin saa siinä hien pintaan hyvin nopeasti etenkin kesähelteillä.



4.       Pelkäätkö koskaan työssäsi? Jos, niin miksi? 
Itse työ ei pelota. Asiakkaat kyllä ovat käyneet entistä vaativammiksi ja varsinkin huumausaineiden käyttö tekee ihmisistä todella arvaamattomia. Linnanmäellä päihtyneet eivät pääse laitteisiin, ja aina ihmiset eivät tiedä sitä etukäteen. Tämä voi aiheuttaa hankaluuksia siinä kohtaa, kun pääsy jonottamisen jälkeen laitteeseen kielletäänkin. Myös odottaminen on monelle haaste, ja asiakkaiden hermot kiristyvät, ja joskus joutuu tilanteeseen puuttumaan. Lisäksi nykyään monelle meillä noudatettavat tiukat säännöt tuntuvat olevan vieras asia, ja asiakkaat eivät aina muista tai ymmärrä, että säännöt ovat heidän turvallisuutensa ja jonojen sujuvan etenemisen kannalta tehtyjä. Joskus asiakkaat käyvät ihan päälle tai alkavat riehua junan kyydissä, mikä muodostaa turvallisuusuhan ja se tietenkin tuntuu kurjalta ja joskus pelottavaltakin. Harvoin sellaista etukäteen osaa pelätä, mutta jälkikäteen tietenkin miettii, että mitä olisi voinut käydä. Kyydissähän voi olla aika paljon lapsia, ei pelkästään aikuisia, ja asiakkaiden turvallisuus on jarrumiehen vastuulla.



5.       Mikä on radan paras kohta ja pelottavin kohta? 
Radalla mikään kohta ei pelota, mutta paras kohta on kaksoishyppyrilaiturin vieressä ja sitä seuraava Brunilan mutka, jossa käännytään katsomaan laiturille, onko kaikki ok.



6.       Millaisen radan suunnittelisit itse? 
Puisen ja vanhanaikaisen, jossa edelleen ajetaan jarrumiesten avulla, ei sähköjarruilla. Rata voisi olla hiukan Linnanmäen Vuoristorataa pidempi.



7.       Miltä tuntuu saada seisoa vuoristoradassa? 
Seisoessa voi paremmin tasapainoilla polvien koukistamisen ja eteen/taakse nojaamisen avulla, kuin istuessa, jolloin töyssyt eivät tunnu ja meno on tasaisempaa. Niin on helpompi jarrutella. Välillä vauhdin tuoma viima kirvelee silmiä ja sateella tietysti kasvoille jopa sattuu piiskaava sade ja rakeet, mutta se on sen hinta, että on jarrumies ja ajetaan säällä kuin säällä.



8.       Onko helppoa ottaa vastuu kyydissä olevista ihmisistä?

Jarrumiehet valitaan siten, että vastuuntunto ja luotettavuus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia sen lisäksi, että fyysinen kunto riittää työhön. Meille on kunnia-asia, että pidämme huolto kyyditettävien turvallisuudesta, vaikka ajammekin kovalla vauhdilla ja vauhti on radan viehätyksen yksi tekijä.



9.       Millaista on olla ainut nainen työyhteisössäsi?  Oletko kohdannut sen takia syrjintää asiakkailta tai työyhteisöltä? 
Minut on valittu joukkoon tarkalla seulalla ja valintaa harkittiin pitkään, joten vastaanottokin sitten oli hyvä. En ole kokenut syrjintää, ihailua pelkästään. Ehkä siinä on auttanut sekin, että teen kaikkia töitä radalla siinä missä muutkin ja ajan hyvin, opin nopeasti ja olen aina ollut paljon poikien/miesten kanssa töissä, joten siihen on jo aiemmin tottunut.



10.   Mitä teet työksesi kun vuoristorata on suljettu? 
Olen lääkärinä eteläsuomalaisessa sairaalassa ja koulutan nuorempia kollegoja työkseni.




JOKERIKYSYMYS: Miksi Linnanmäellä ei ole erityistä tunnusmusiikkia? :) 
Tuohon on vaikea vastata, ideahan olisi loistava! Kannattaa lähettää vihje Linnanmäen markkinointivastaavalle asiasta.



Lisäksi Valpuri avaa hienosti miksi häntä kutsutaan jarrumieheksi eikä jarrunaiseksi:

Ammattinimikkeeni on jarrumies, eikä sellaista ammattinimeä ole kuin jarrunainen. Olen jarrumies ja jos on tarve korostaa sukupuolta, naisjarrumies, mutta meillä ei ole ollut tarvetta sitä korostaa. Olen jarrumies siinä missä miesjarrumiehetkin. Koemme työyhteisössä Linnanmäellä, että on enemmän naisia eriarvoistavaa joutua korostamaan sukupuolta, kuin hyväksyä se, että tietyt työnimikkeet ovat maskuliineja. Esim. eduskunnan puhemiehenä Riitta Uosukainen oli upea nainen, palomiehenä Helsingissä on mahtava nainen, mutta eivät heidänkään työnimikkeensä ole sukupuolen takia muuttuneet.
Joten toivon, että minusta käytetään termiä jarrumies, vaikka olenkin varsin feminiininen nainen :)

Jarrumiesten oma kotisivu löytyy osoitteesta: www.jarrumiehet.fi

Terv. Valpuri , Jarrumies #4

 Aiotko SINÄ hypätä vuoristoradan kyytiin tänä kesänä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogi-juttuja saa mielellään kommentoida ja rakentavaa kritiikkiäkään ei pelätä! Kommentit tullaan kuitenkin ensin hyväksyttämään Turun Tyttöjen Talon työntekijällä. Tästä johtuen, kommentit tulevat näkymään viiveellä. Kiitos kommenteistasi!