Seikkailulla kupittaalla

Ah.. Ihana aurinko! Kevät on tullut. Ai, että kuinka ihana juttu.

Me juhlittiin kevään alkua lähtemällä Kupittaan seikkailupuistoon.

Eipä siellä muuta noin pienelle lapselle ole, kuin keinu, mutta poika tykkäsi kovasti keinumisesta.

Oli siis pienen miehen ensimmäinen kerta seikkailupuistossa ja keinussa. Kummassakin.

Ostettiin herra suloisuudelle omat arskat. Ja ai, että kun hän on tyylikäs sinisten arskojensa kanssa.

-Erkku

Kun politiikka ja puolueet herättävät vain suuren kysymysmerkin

Tule Turun Tyttöjen Talon
PUOLUEILTAAN
ke 18.3. klo 16.30–18.30!

Tyttöjen Talolle saapuu edustajia viidestä eri puolueesta:
Anna Sirkiä (Keskusta)
Saara Ilvessalo (Vihreät)
Nelli Baran (Sosialidemokraatit)
Kike Elomaa (Perussuomalaiset)
Li Andersson (Vasemmistoliitto)

Puolueiden edustajat kertovat Tyttöjen Talon kävijöille oman puolueensa taustasta, arvomaailmasta, asioista joita puolue ajaa ja mitä puolue on konkreettisesti viimevuosina saavuttanut.

Puolueiden puheenvuoron pituus on 10 minuuttia/puolue. Sen jälkeen kaikilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä poliitikoille. Voimme miettiä yhdessä kysymyksiä jo etukäteen maanantaina ja tiistaina. Lisäksi Turun Tyttöjen Talo esittää kysymyksiä liittyen nuorisotyöhön ja sukupuolisensitiivisyyteen, mikäli aikaa jää. Keskustelulle on aikaa tunnin verran.

- Suomessa järjestetään eduskuntavaalit 19.4.2015. Tyttöjen Talon Puolueillasta voit sinäkin saada vinkkejä ja apua äänestämiseen.
- Lisätietoa vaaleista löydät linkistä: www.eduskuntavaalit-2015.fi.
- Lisäksi voit tehdä Allianssin nuorille suunnatun vaalikoneen osoitteessa http://nuortenvaalikone.fi löytääksesi oman ehdokkaasi!

Tervetuloa kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan!

Pikavippejä vai äidiltä lainaamista?

Rahan kanssa painiminen pohjamudissa tuntuu olevan jonkin sortin tabu; harva uskaltaa ääneen sanoa tarvitsevansa apua.

Helpompihan se on olla sanomatta mitään ja pyöritellä asioita päässään kunnes huomaa olevansa joko pikaivippi kierteessä tai täysin ahdistunut. Huomaat laskevasi 5 senttisiä jotta saisit edes sen maidon tai paketin leipää.

Ja mikä sen helpompaa stressaantuneessa tilassa kuin ottaa se pikavippi? Melkein joka tuutista tulee mainoksia eri pikavippi firmoista, harva edes on oikeasti perehtynyt niihin. Todellisuudessahan maksat vipin takaisin kaksinkertaisena, ellet jopa kolminkertaisena! Eihän sitä tule ajatelleeksi rahan puuttessa, kuinka paljon oikeasti joudut maksamaan takaisin. Sehän on vain helppoa rahaa, ehkä liiankin helppoa karuin seurauksin.

Itse puhun nyt vain kokemuksesta, vippejä otettu kun rahat eivät riittäneetkään perus elämiseen. Otetaan pikavippi niin saadaan kaikki tärkeimmät alta pois, otetaan toinen jotta saadaan maksettua vippi pois ja kolmas jne. Jossain kohtaa sitä vain havahtui ettei tää näin voi jatkua, pikavippi kierrehän siitä olisi alkanut ilman apua.

Tänä päivänä ei niitä vippejä ole maksamatta kuin yhtä vähän isompaa. Tuolla isommalla vipillä maksoin kaksi muuta vippiä pois ja tätä isompaa vippiä maksellaan joka toinen kuukausi pois tietyn summan verran. Toki jos on rahaa niin enemmänkin voi maksaa heille takaisin. Tästä ollen rahatilanne onkin mikä on, sitä lasketaan todella tarkkaan kuinka paljon rahaa jää pakollisten menojen jälkeen- vuokra ja laskut- jonka jälkeen vasta mietitään mitä sieltä kaupasta ostetaan, vai ostetaanko mitään? No pakkohan sieltä on ostaa eläimille ruokaa. Oli se raha tilanne mikä tahansa niin kertaakaan en ole eläinten hyvinvoinnista tinkinyt. Mieluummin sitä sitten itse syö vähemmän, jättää yhden askin ostamatta tai sen yhden suklaapatukan sinne karkki hyllyyn. Ihan kuin se nyt maata kaataisi jos yhden patukan syö kerran kaksi vuodessa. Mutta jos mulla on vaakalaudalla tämä suklaapatukka ja eläinten ruoka, ei sitä edes tarvitse miettiä kumpi sinne kaupan hyllylle jää. Omista tarpeistaan ja menoistaan voi aina tinkiä, mutta ei koskaan lemmikin tai lapsen tarpeista.

Mutta joo sitten päästäänkin siihen, että lainaisiko äidiltä rahaa sen verran, että saa edes laskunsa maksettua? Vai sortuisiko helpompaa vaihtoehtoon?
Äidiltäni tiedän saavan epämiellyttävän vastauksen, koska kyllä hän on ylpeä lapsestaan, että menee rahallisesti hyvin. Tottakai sitä harmittaa saadessaan tesktiviesti taikka se puhelu, että tarvitsenkin rahaa. Tiedän saavani saarnan ja muutamia valittuja sanoja. Sitä kun alkaa punnitsemaan vippien kanssa; kumman sitä mieluummin todellisuudessa hauaa? Pahimmassa tapauksessa luottotietojen menettämisen vai sen saarnan mikä tuntuu ylitsepääsemättömältä.

Mitä luulette kumman valitsen?

Itse tiedän kumman valitsen, mutta saatte jokainen veikata ja miettiä mitä itse tekisitte tässä tilanteessa.

Kyllähän tässä pärjää, kun ei valita turhasta, onneksi itselläni on yksi hyvä ystävä johon voin aina turvautua. Hänen luokseen voin aina mennä ihan vain syömään jos niin kriittiseksi nämä asiat tästä menevät. Hän ei onneksi saarnaa mulle, antaa vain vinkkejä ja neuvoo parhaansa mukaan. Hän kuitenkin tietää, että äitini hoitaa saarnaamisen.

Suhteellisen isoja asioita sitä nuoren aikuisen loppupeleissä tarvitseekin miettiä. Millä tulla toimeen kuukauden ajan, että saa seuraavan kerran rahaa?

Avun pyytäminenkin tuppaa vähitellen olemaan niin äärettömän vaikeaa, mutta silti sitä aina huomaa pyytävänsä sitä apua. Työttömän arki kun ei ole mitään herkkua, niinkuin varmasti moni kotona asuva luulee. (Ei, ei kaikki luule, mutta niitäkin ihmisiä on jotka luulevat)  Saa vain olla ja ihmetellä, mutta mitä sitten kun sulla onkin täysin omilla harteilla kaikki menot? Vuokran maksu, laskut, ruoka, jos on lemmikkejä niiden tarpeet tai jos on lapsi- hänen tarpeet. Mitä jos haluatkin lähtä elokuviin ja sun pitää itse maksaa lippu ja jos halajat herkkuja elokuvan ajaksi; menetkö suin päin elokuviin ajattelematta onko sulla edes varaa mennä sitä elokuvaa katsomaan? Pyydätkö sen jälkeen vanhemmiltasi rahaa vai meinaatko itse selvitä rahatilanteestasi? Kaikkien vanhemmat kun eivät vain yksinkertaisesti anna sitä rahaa, vain ne sanat "kyllä sun pitää itse pärjätä sillä mitä sulla on, olisit miettinyt kaksi kertaa menetkö sinne elokuviin vai et".
 
Itse olen joutunut luopumaan kaikesta tuosta kivasta ajat sitten. Kun sitä rahaa ei ole ylimääräistä niin sitä ei ole. Sillä on elettävä mitä on ja tingittävä mahdollisimman paljosta jos vain pystyy.

Noin muuten tässä on kaikki tosi fine, aurinkoki tuppaa lämmittävän muakvasti ja sillee. Kesää odotellessa =)

-Frankie

Katse eteenpäin ja suupielet ylöspäin

Katse eteen ja suupielet ylöspäin

Mä oon pitkään mietinyt mitä muut ajattelee. Nyt mun pitää ajattella, et ei sillä oo väliä. Vain sillä on väliä mitä mä itse ajattelen. Jos mä hyväksyn itseni vain sillä on merkitystä. Muut saa ajatella mitä haluaa, mut mä saan olla just sellainen kun haluan, eli oma itseni.

Jokainen meistä on oma itsensä. Ne jotka ei hyväksy mua sellaisena kuin oon, nii ei niiden tarvii.

Nyt vain katse eteenpäin ja suu pielet ylöspäin. Ja haluan viel pyytää anteeksi et tajusin tämän nyt vasta. Anteeks et olen loukannut monia ihmisiä sanoillani tai jos olen tehnyt jotain. Jokainen meistä on hyvä ihminen. Myös minä olen. Mulla olut paljon vaikeaa ja olen ollut täysin rikki, mut silti pääsyt niistä yli. Mut katse on eteenpäin ja suupielet ylöspäin.  Jokaisella meillä on huonoja päiviä. Joksus tuntuu pahalta, mut pitää silti muistaa, että elämässä on myös hyvää. Mä uskallan myöntää, että olen tehnyt paljon virheitä, enkä ole aina hyväksunyt  itseäni.

 En voi myöskään muuttaa menneitä, mutta voin muuttaa tulevaisuuta, koska ajoin elää eteepäin. Minun pitää uskoa vain itseeni. En voi aina ajattella, että entä muut? Onko sillä väliä, mitä muut ajattelee? Toki muiden mielpide merkkaa paljon, mut jos vain itse uskoo ja arvosta itseää niin se on tärkeintä. Silloin muutkin ajattelee ja ne jotka ei välitä susta niin  ne ei ole sun arvoisia. Jokainen meistä on omanlainen ja silti jokainen pitäis hyväksyä. Olis kauheaa, jos joku olis samanlainen tai olis kaksi samanlaista ihmistä, jotka olis siis ihan samanlaisia. Mä uskon itseeni ja haluan olla juuri sellainen oma itseni.  Mä haluan olla oma itseni. Loppuks haluan laitaa sanat yhden lempi artistin biisistä, jotka on saanut mut tajuamaan tämän, et pitää usko itseensä.

Mul ei ollu mitää muut ku mahdollisuus
ja tieto siitä että mitä tahdon voin saavuttaa.
Koval duunilla asiat vaan onnistuu.
Kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan.
Hanskat ei tipahda, periks ei anneta.
Ne sanoo et pysty, et voi, ei kannata.
Mun korvissa se kaikki kuulostaa haasteelt.
Ne saa luun kurkkuun saa ku tulosta taas teen.
Jatkan, jaksan vaikka väkisin.
Jos se ois helppoo, kaikki tekis nii.
Mus on voima, jota ei voi vaimentaa.
Pusken täysii aina vaa.
Mun ei täydy vaan mä saan.

Katse eteen ja suupielet ylöspäin!
Teen vastoinkäymisistä voimaa.
Katse eteen ja suupielet ylöspäin!
Antaa tulla! Kestän kyllä, periks en tuu antamaan.

Murehtiminen ei takas eilistä tuo.
Ja huominenki tulee vaan jos selvitään tänään.
Mun pahin vastukseni kattoo peilistä mua.
Se haastaa ja aina pyrkii mun pään kääntämään.
Hakenu näkemystä mun meininkiini taas
Monacon vipeistä slummeihin Keniaan.
Kaiken sen jälkeen oon vaan positiivisempi.
Asenne ratkasee, oon nähny omin silmin senki.
Aitoo iloo, vaikkei ympäril oo muut ku pahaa.
Ja toiset taas nii köyhii ettei niil oo muut ku rahaa.
Alotan ittestäni, korjaan mun mielen.
Nostan mun katseen ja suupielet.

Katse eteen ja suupielet ylöpäin!
Teen vastoinkäymisistä voimaa.
Katse eteen ja suupielet ylöspäin!
Antaa tulla! Kestän kyllä, periks en tuu antamaan.

Katse eteen ja suupielet ylöpäin!
Teen vastoinkäymisistä voimaa.
Katse eteen ja suupielet ylöspäin!
Antaa tulla! Kestän kyllä, periks en tuu antamaan.

Elastinen on räp-laulaja, jonka sanat sai mut tajumaan. Nyt halusin kerto sen teille. Noi sanat antaa mulle voimaa ja saa mut tajumaan et periks en tuu antamaan. Kaikkille viel et Katse eteenpäin ja suupielet ylöspäin.

Hyvää Kansainvälistä naistenpäivää 8.3.!!

#MAKEITHAPPEN on tänä vuonna Kansainvälisen naistenpäivän teema. Samoissa tunnelmissa ollaan Tyttöjen Talon kevättäkin kuljettu, Sanoista Teoiksi -teemalla!
Yllä olevassa kuvassa ihastuttavien tyttöjen ja naisten itselleen asettamia tavoitteita, isoja ja pieniä. On tärkeää osata ottaa rennosti, nauttia ja antaa itselleen aikaa, mutta välillä on hyvä myös tarttua toimeen - edes vähän kokeilla ja uskaltaa. Make it happen!

Aihetunnisteella #makeithappen löydät muun muassa Instagramista muidenkin naisten tavoitteita ympäri maailman! Tässä videossa on esitelty kyseinen #makeithappen-kampanja. 
Kansainvälisen naistenpäivän verkkosivuilta www.internationalwomensday.com löydät paljon muutakin mielenkiintoista tietoa naistenpäivään ja naisten asemaan liittyen.


Myös tänne Tyttöjen Talon blogiin otetaan mielellään vastaan kirjoituksia ja kuvia naiseuteen ja Make it happen! -teemaan liittyen. Millaisia tavoitteita sinulla on elämässäsi? Jos sinulla ei ole omia, tämän blogin kirjautumistunnuksia, voit lähettää tekstisi ja kuvasi myös osoitteeseen info@mimmi.fi. Jutut julkaistaan täällä blogissamme antamallasi nimimerkillä.

Iloiset kasvot toivottavat sinulle hyvää naistenpäivää!

t. Tytöt Varissuolta <3

Päiväkodin maailma

Jotkut luulevat, että päiväkodissa jokainen päivä on samanlainen, mutta voin sanoa, että ei se ole. Ruokailu- ja ulkoiluajat on joka päivä samat yleensä. Jos ulkona sataa vettä niin yleensä ei mennä ulos, mutta joskus silloinkin mennään. Tässä yksi esimerkki päivästä:

Aamupala: 800-.8.30
Aamupiiri: 8.30-9.00
Toimintahetki: 9.00-10.00
Ulkoilu: 10.00-11-00
Luonas: 11.00-12.00
Unisatu ja lepohetki: 12.00-13.00.
Hiljainen leikki. 13.00-14.00
Välipala: 14.00-14.30
Vapaata leikkiä: 14.30-15.30
Ulkoilu: 15.30-17.00

 Siinä on yksi esimmerkki ja noin suunilleen joka päiväkodissa on noi samat ainakin. Mitä itse olen ollut siellä  ja kuulut. Ulkoilut on säästä riippuen, mutta ulkoilukin tapahtuu noihin aikoihin. Toimintahetki voi olla askartelua, jumppaa, musiikkia tai jopa retki johonkin.

Yleensä päiväkodeissa on jonkin verran ryhmiä: on pienet 0-3-vuotiaat, sitten on 3-4-vuotiaat, 4-6-vuotiaat ja  eskarit, jotka on sitten kuusi vuotiaat ja menevät syksyllä kouluun. Josain päiväkodeissa on vain kolme ryhmää, mut joskus voi olla neljäkin. Se on päiväkodista kiinni. Yleensä silloin vaan 0-3 vuotiaat, 3-5 vuotiiat ja sitten 6 eli ne eskarit.. päiväkodeissa on jokaisella ryhmällä oma nimi. Esim voi olla : Karviset, Dinosaurukset tai jotain muita hassuja. Nimi, kuten vaiks jonkin eläimen nimet, mut sen päättää yleensä päiväkodin johtaja.  

No sitten jatketaan. Jokaisessa päiväkodissa on myös oma viikko-ohjelma. Voin kertoa yhden esimerkkin:

Maantai: oma- ja leikkipäivä
Tiistai: Pieniryhmätoiminta/ kädentaidot
Keskiviiko: Liikuntapäivä
Torstai: Pieniryhmätoiminta/ kädentaidot
Perjantai: Musiikkipäivä

Noikaan ei ole ihan samat,  joka päiväkodissa, mut suunilleen. Mut siis pieniryhmätoiminta voi olla, että menään pienessä porukassa jonnekin tai sitten askarrellaan jotain kivaa. Vaiks päiväkodissa on jokaisena päivä sama rytmi, niin silti päivät ei ole samanlaisia. Kaikki lapset ei ole aina paikalla tai joku lapsi voi kiukutella tai sitten se  on kiltisti, mut ei tottelle tai sitten tapahtuu jotain muuta. Joka päivä ne leikkii eri leikkeijä. Joka päivä on myös eri ruoka. Päiväkoteja on monenlaisia, mut ne ei ole samanlaisia päivä. Lapsella voi olla hyvä päivä tai sitten huono päivä, jolloin hän ei tottele ja silloin päivä voi tuntua tosi pitkältä, mut on silti ihana päivä. Jokainen päivä siellä on silti mulle rakas ja tärkeä. Joskus jopa raivostuttaa, kun joku sanoo, että päiväkodissa on tylsää koska se on aina sitä samaa, mut ei se ole niin. Jokaisella meillä on oma mielipide eikä siitä voi kiistella. Miettikää esim jotain muuta ammattia esim  opettajaa. Opettaja opettaa joka päivä, mut heilläkin on joka päivä eri tunnit ja saataa olla eri oppilaita joka päivä. Entä sitten taas sairaanhoitaja, heillä käy joka päivä eri potilaat. On monia  työpaikkoja joissa on rutiinit, mutta jokaisen päivä on erinlainen. 

Mut jos omaa työtään rakastaan, niin silloin sitä myös osaa arvostaa. Jokainen saa olla eir mieltä, mutta pitää muistaa myös, että joku toinen saataa tykkätä vaikka itse ei tykkää. Rakastan olla  lasten kanssa tosi paljon. Mun unelmatyöpaikka on päiväkoti.

Mä vähän avauduin, mut halusin valaista, niitä jotka ovat siinä uskossa, että päivät on samanlaisia. Halusin kertoa et niin ei ole ja samalla kerroin oman mielipiteen asiasta. Voit sanoa oman mielipiteesi.

Mikäs sun unelmatyöpaikka on?