keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Pyjamabileiden kirjava kansa

Turun Tyttöjen Talolla vietettiin pyjamabileita Ke 28.10.2015. Monenlaisia pyjamia on ollut ja erinlaisia tarinoita  kerrottu. Kävimme ottamassa kuvia ja  kyselemässä pyjamatarinoita.

Olin kaverin kanssa kaupungilla etsimässä kaverille yöasua. Kaverin mielestä kuosi sopi minulle kun apina kuvasti hyvin minua.

Ostettu jostain halpakaupasta, söpö kuosi, mutta löytää harvoin kaupoista Suomessa. Minusta kiva kuvio, poroja.

Kuosissa näkyy Aurajoki ja Aurasilta. Ostettu Molly Ohlsonilta, Vallilan kuosi, josta löytyy myös eri värejä ja tuotteita, esim. kasseja.

Nukahdan joskus iltaisin farkut jalassa sohvalle. Farkut on ostettu kirpputorilta.

Lasten senttikoon pyjamahousut, aika vanhat, sain ne joskus lapsena joululahjaksi. Kangas on jo tosi kulunutta.

Leopardihuivi. Teki joskus mieli ostaa jotain eläinkuvioista. Aloin käyttää tätä sen jälkeen kun yhdellä Tyttöjen Talon työntekijällä oli usein jalassa leopardihousut.

Suomesta ostettu paita, sain sen isosiskolta.

Ostin kirpputorilta. Nanson mekko ja maksoi 3e.

Ostettu jostain kauheasta H&M:stä, en ole ylpeä tästä tarinasta.

Lempparikotihousut, suomalaisen suunnittelijan (Jeti) kuosi. Olin kuvaamassa kun heillä oli muotinäytös ja sain housut palkaksi.

maanantai 26. lokakuuta 2015

Puhu kauniisti kehostasi


Olen aina ihmetellyt, mikä vimma monilla naisilla on jatkuvasti olla laihdutuskuurilla tai vähintään miettiä, että pitäisi laihduttaa. Monen kohdalla näin on ihan turhaan, jos laihduttamiseen ei ole terveydellistä syytä. Mitä jos siinä tilanteessa koittaisikin hyväksyä itsensä sellaisena kuin on? Voisiko loputtomat dieetit vaihtaa oman kehon kuunteluun ja hyvien elämäntapojen vaalimiseen?

Minä en saa laihduttaa, terveydellisistä syistä. En edes sitä yhtä tai kahta kiloa, mitä moni tavoittelee dieeteillään. Minulla ei ole muita "vaihtoehtoja" kuin kuunnella omaa kehoani, syödä nälkääni ja opetella hyväksymään oma kehoni. Seurauksena laihduttamattomuudesta voin aika hyvin. Välillä kuitenkin toisten naisten negatiiviset puheet omasta kehostaan saavat minutkin miettimään asiaa - pitäisikö minunkin olla jollain dieetillä ja tavoitella maagista -2kg olotilaa, koska "kaikki" muutkin niin tekevät? Enkö minä saisi hyväksyä omaa kehoani?

En oikein pidä siitä, että on niin yleistä ja hyväksyttävää puhua negatiiviseen sävyyn omasta kehostaan. Niiden puheiden myötä ainakin minusta alkaa tuntua siltä, että omaan kehoon kuuluukin olla tyytymätön. Suren erityisesti sitä, että moni ystäväni kuluttaa aivan turhaan energiaa sen miettimiseen, että kroppa olisi jotenkin parempi ja kauniimpi, jos vaaka näyttäisi pienempiä lukemia. Toivoisin, että he voisivat ymmärtää olevansa riittävän hyviä jo nyt.

Tiedän kuitenkin, että oman kehon hyväksyntä voi olla todella vaikeaa ja asian työstäminen voi viedä vuosia. En minäkään ole joka päivä täysin varma siitä, että kroppani on hyvä juuri sellaisena kuin se on. Pyrin silti hyväksymään myös sen epävarmuuden itsessäni. Matka jatkuu, ja kaikesta huolimatta mä ja mun keho ollaan hyvä tiimi.


Itsemyötätuntoista syksyä kaikille!

Terkuin, Siru.

torstai 22. lokakuuta 2015

Valoa, lämpöä ja iloa kaamokseen

Kaamos vaanii jo nurkan takana! Jotta pimeys ei lannistaisi, listaan tähän juttuja, joista nautin syksyisin ja talvisin. :) 
Nukkumaanmeno aikaisin.
Tee ja kaakao.
Puhtaat, pehmeät lakanat.
Pirteät värit.
Villasukkien pitäminen vuorokauden ympäri.
Pitkät, kuumat suihkut.
Päivän aloittaminen liikunnalla.
Saunominen.
Pitkät puhelut äidin kanssa.
Kirjan lukeminen aamuisin samalla, kun aurinko nousee.
Haahuilu kirjastossa.
Aamukahvi muumimukista mielialan mukaan.
Ihon hemmottelu tuoksuvalla kosteusvoiteella.
Kynttilöiden polttelu illan pimetessä.
Kävelylenkit tuntemattomassa maastossa.
Musiikin kuuntelu.
Leipominen.
Omenapiirakka ja  vaniljakastike.
Uusien, eksoottisten makujen kokeileminen.
Tanssiminen yksin tai yhdessä.
Piirroselokuvat.
Uudet neuleet.
Kännykkäpelit.
Piirustelu.
Värittäminen.
Askartelu. 
Käsityöt.
Kakku ja latte kahvilassa.
Kirjeiden ja korttien lähettely.
Kirppareiden kiertely.
Uimahallissa käyminen.
Joogaaminen rauhallisen musiikin tahdissa.
Lehtien lukeminen ja leikkeleminen.
Kirjoittaminen myöhään yöhön.
Kynsien lakkaaminen.
Blogien lukeminen.
Runsaan aamupalan nauttiminen.
Valokuvailu ja valokuvien lähettäminen WhatsAppissa.
Hieronta ja hierominen.
Tulevaisuuden suunnitteleminen ja haaveilu.
Naiivien voimalauseiden kerääminen.
Tv:n katselu
Lauleskelu.
Lautapelit.
Ihmisten halailu.
Tarinoiden kertominen.
Tuoksut.
Kauppaan tulevat makoisat mandariinit.
Selfieiden räpsiminen.
Kodin siivoilu ja järjestely.
Lemmikin (tai kaverin) rapsuttelu.
Pitkät lounaat kavereiden kanssa.
Joululahjojen ostelu ja suunnittelu.
Tyttöjen talo <3

torstai 8. lokakuuta 2015

Uusia tuulia


On vaikeaa kirjoittaa yhtäkkiä jotain muille, kun on pitkään kirjoittanut tekstejä vain itseään varten. Joka kerta, kun olisi ollut aikaa tai halua kirjoittaa, ei olisi kuitenkaan ollut mitään ”julkista” sanottavaa. Joskus onkin tärkeää keskittyä luomaan jotain vain itseään varten, sillä silloin siitä hyötyy ITSE eniten.

Tuntuu, että olen miettinyt samoja asioita viikosta ja kuukaudesta toiseen, keksinyt asioihin päivittäin uusia ratkaisuja, ja muuttanut mieltäni heti seuraavana päivänä. Huomaan, että epävarmuuden ja keskeneräisyyden tunteiden sietäminen on edelleen haastavaa. Haluaisin asioihin jonkin selkeyden. Joskus asioihin taitaa auttaa vaan aika, turhan hätäilyn sijaan.

Toivon saavani nykyiset opintoni valmiiksi jouluun mennessä. Sitten en tiedä mitä elämälläni teen. Tavoitteena on, että uskaltaisin lähteä suuntaamaan kohti uusia tuulia elämässä, ja laittaa oman hyvinvointini etusijalle.

Ehkä tästä tulee vielä ihan hyvä elämänpolku.

Väriä syksyyn :)

Löysin itseni

Palaan hiukan aikaa taaksepäin. Olin heinäkuussa minun ihanan serkun luona, jossa tajusin, että voin olla juuri se oma itseni. Ne ihmiset, jotka minusta välittää  eivät hylkää minua. Teen minä mitä vain, niin he ovat tukenani. Serkkuni luona sain itsetuntoni takaisin. Minä tajusin paljon asioita siellä ja tunsin oloni tärkeäksi. Olin onnellinen ja iloinen. Nyt voin olla juuri se joka olen. Serkkuni on minulle kuin sisko, joka arvostaa minua ja lohduttaa silloin kun sitä tarviin. Minulla on myös ystäviä, jotka hyväksyy minut ja he lohduttavt minua.  Arvostan sitä. 

Minä olen etsinyt itseäni jo pitkään. Halusin tietää kuka tai ketä olen, mutta en saanut tietää. Olin hukassa ja päättänyt luovuttaa. Toivo oli mennyt ja päätin antaa olla. Yhtenä päivänä kaikki muuttui. Katsoin silloin peliin ja kaikki muuttui. Löysin itseni ja sain tietää kuka olen. Minä olen juuri se joka olen, eikä muiden mielipiteet saa lannistaa minua, mutta tapahtui silloin muutakin.

Päätin aloittaa uuden elämän toisessa paikassa ja sainkin toisen asunnon, jossa voin aloittaa kaiken alusta. Minulla kesti pitkään, että löysin itseni ja se oli hyvin vaikeaa. Minä teen omat päätökseni ja ne jotka arvostaa mua hyväksyy myös ne. Ovat ne sitten mitä vain. Se on minun elämä, ei heidän. Ne jotka ei arvosta minua sellaisena kuin oon voivat kadota minun elämästä. En Tarvii sellaiaisia minun elämään. Minulle  suku, ystävä, perhe on tärkeitä. Heidän vuoksi voisin tehdä mitä vain.

Tiedän, he ovat onnellisia myös, jos minä olen. Minun hyvinvointi on heille tärkeää. Heidän hyvinvointi on myös minulle tärkeää.

No niin, eli minusta jokainen saa olla sellainen kuin on, kenenkään ei tarvitse esittää jotain muuta kuin on. Ne jotka ovat sinun elämän arvoisia, hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet. He eivät hylkää sinua silloin kun sinulla on vaikeaa. Silloin he tukevat sinua, he auttavat sinua. He ovat ne joille voit itkeä, nauraa, huutaa ja olla se joka olet. Ole oma itsesi. Älä koskaan häpeä itseäsi. Tiedän, että itsensä hyväksyminen on hankalaa ja siihen menee aikaa, mut lopputulos on ihanaa. Ja siitä tulee hyvä olo. Se voi viedä vuosia, mutta kyl sen löytää.

Muista et oot tärkeä sellaisena kuin olet. Niiden keiden seurassa juodut esitämään ja olemaan erilainen, eivät ole mielestäni sinulle niitä oikeita ihmisiä. Mielestäni heidän pitäis hyväksyä sinut sellaisean kuin olet.

Jokainen, joka lukee tämän tekstin, on arvoaks ja tärkeä ihminen. Ja toivon, että ymmärrätte, että tarkoitan tällä vain sitä, että itse löysin ja opin hyväksymään itseni. Toivon teille samaa, toivon sitä jokaiselle teille.