tiistai 22. kesäkuuta 2021

Kotinuorisotyön havainnointipäiväkirja

 

‘‘I left the home visit feeling more refreshed and my heart fuller than before…an encounter you cannot put a price on ’’


Vuonna 2017 sain Turun Kriisikeskuksen vapaaehtoistoiminnan kautta työpaikkailmoituksen Turun Tyttöjen Taloon® Varissuolla. Työkuva oli kotiin menevästä työstä maahanmuuttotaustaisten tyttöjen ja perheiden kanssa. Varissuo oli jo entuudestaan tuttu, sillä valmistuin siellä sijaitsevasta Turun Normaalikoulusta ylioppilaaksi vuonna 2009. Monikulttuurisuus sekä nuoriso- ja ennaltaehkäisevätyö ovat lähellä sydäntäni, joten ei tarvinnut kahta kertaa miettiä tartunko tilaisuuteen.

Työhakemuksessani kirjoitin, että kiinnostukseni työhön perustuu ‘‘vahvaan moraaliseen uskomukseen, että jokaisella nuorella on oikeus saada turvallinen tukiverkosto ja oppia positiivisia elämän selviytymiskeinoja’’. Halusin tukea lapsia ja nuoria aikuisia kokonaisvaltaisesti. Yli neljä vuotta kotinuorisotyötä tehtyäni on ilo huomata, miten arvoni ja tahtotilani ovat pysyneet samana.

Kotinuorisotyössä tytöt ja heidän perheensä kohdataan ainutlaatuisina ja kokonaisvaltaisina. Perheet nähdään motivoivina ja vastuullisina tekijöinä keskittymällä mahdollisuuksiin, voimavaroihin ja ratkaisuihin. Huumori ja nauraminen ovat merkittäviä tekijöitä kohtaamisessa, jota on edesauttanut erityisesti äitien hyvä huumorintaju. Keskustellessamme ollaan aidosti kiinnostuneita, kysytään paljon avoimia kysymyksiä ja nähdään perheet heidän oman elämänsä asiantuntijoina.

Kotinuorisotyö on ajan, huomion ja kunnioituksen antamista perheelle. Empatia, luottamus ja turvallisuus ovat keskeistä kotikäynneillä. Lempeä ilmapiiri mahdollistaa avautumista, dialogia, yhteisymmärrystä ja hedelmällistä keskustelua perheen kuulumisista, tarpeista, toiveista, kotimaasta, maahanmuutto kokemuksista, kiinnostuksen kohteista, kulttuureista, uskonnoista, elintavoista, terveydestä ja tulevaisuudesta.

Tyttöjen kanssa käsitellään heidän toiveitaan, tavoitteitaan, kiinnostuksen kohteita, tulevaisuuden haaveita ja hyviä ominaisuuksia, esim. kaveri- ja perhesuhteissa. Heistä huokuu äärettömän paljon pohdintoja, uteliaisuutta, kysymyksiä, viisauksia ja mielikuvaa. Huomioidaan tyttöjen potentiaaleja ja autetaan mahdollistamaan niitä keskustelemalla tytön perheen kanssa, antamalla tietoa ja tukemalla esim. maksuissa ja kyydityksissä. Esikuvista jutellaan, kun pohditaan tyttöjen omia roolimalleja ja tulevaisuuden ammatteja. Ohjaajatkin pyrkivät olemaan esikuvina toimimalla omien, Tyttöjen Talojen® ja Setlementtiliiton arvojen mukaisesti.

Tytöt yleensä näyttävät innolla heidän huoneita, omia piirustuksia, tärkeitä esineitä ja lemmikkejä. Perheetkin näyttävät avoimesti heidän asuntoaan ja jakavat kuvia ja tarinoita rupatellen. Tämä tapahtuu yleensä pöydän äärellä, joka on katettu huolella perheen kotimaisilla herkuilla. Ruoat ja juotavat on saanut nauttia myös upeista eri kulttuurien astioista. Ruokatarjoilut vieraille ja yhdessä syöminen on monelle perheelle merkityksellinen ele. Tämän takia kotikäynneille aina viedään pieni lahjapussi, joka sisältää kahvia, teetä, pullaa ja suklaata.

Kotikäynneissä on tärkeä huomioida tyttöjen ja perheen positiivisia piirteitä ja vahvuuksia. Kehutaan tyttöjä kertomalla kuinka fiksuja, osavia, kunnianhimoisia, energisiä, reippaita, ihania, mukavia, aurinkoisia ja suloisia he ovat. Äiditkin ovat vahvoja, aktiivisia, perhettä rakastavia, skarppeja, fiksuja, uteliaita, reippaita, avoimia, hymyileviä, sympaattisia ja innokkaita naisia. Jos tyttö tai äiti ovat rauhallisia, ujoja, hiljaisia tai nolostuneita heidän suomen kielen taidosta, edetään rauhalliseen tahtiin ja rohkaistaan heitä lempeästi osallistumaan keskusteluun. Monessa kotikäynneissä on ollut paljon naurua, vitsejä, yhdessäoloa ruuan äärellä, tarinoiden kuuntelua ja kuvien katselua.

Kotinuorisotyössä on tullut paljon opittua puolin ja toisin. Tasa-arvoisuus on ollut keskeistä, sillä eri mahdollisuudet ja tavoitteet mietitään perheen kanssa yhdessä. Vaikka on ollut hetkiä, joissa ohjaajana on tuntenut riittämättömyyttä, on yritetty luottaa omiin kykyihin ja intentioihin. Työni tarkoitusta on ylläpitänyt aitoa välittämistä, kiinnostusta ja myötätuntoa tyttöjä ja perheitä kohtaan. Tästä syystä lähden aina kotikäynneiltä erittäin kiitollisena ja olen toivottanut tytöille ja heidän perheelle pelkkää hyvää.

Kolmivuotisen hankkeen aikana kotikäyntejä on tehty 44 ja käyntikertoja 102. Sitä kautta on tavoitettu 53 kohderyhmän tyttöä ja 165 perheenjäsentä 14 eri maasta. Kotikäyntien jälkeen suurin osa tytöistä löysi harrastuksen ja kaikki suosittelivat toimintaa muille tytöille ja heidän perheilleen. Hankkeen kautta on vastattu myös perheiden äitien tarpeisiin tarjoamalla heille samankaltaista kotouttavaa toimintaa Tyttöjen Talolla® Varissuolla. Kotinuorisotyö sai jatkuvaa rahoitusta ja toimii nyt pysyvänä osana Tyttöjen Talon® toimintaa Varissuolla.

Kiitos kaikille ihanista yhteisistä muistoista! Aikani Tyttöjen Talolla® on päättymässä ja siirryn kohti uusia seikkailuja! Rakkaudella ja lämmöllä muistelen teitä aina 


With love, Elina

Lisätiedot:

http://turuntyttojentalo.blogspot.com/2018/11/

https://www.lskl.fi/blog/kohtaamisia-varissuolla/

https://www.mimmi.fi/toiminta-varissuo/kotinuorisotyo/

https://www.mimmi.fi/wp-content/uploads/2016/12/infografiikat_kooste1.pdf

torstai 3. kesäkuuta 2021

Tunnelmia hybridiharjoittelun jälkeen

Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopintoihin kuuluu kolme yksilöharjoittelua, joista tämä Tyttöjen Talolla suorittamani oli toinen. Koska harjoittelua on 3,5 vuotta kestävässä koulutuksessa (ainakin omasta mielestäni) vähän, odottaa jokaista innolla ja harjoittelupaikkoja mietitään kuumeisesti jo hyvissä ajoin ennen itse harjoittelun alkua. Itselleni olikin jo opintojeni alkupuolella selkeää, että jos vain mahdollista, olisi yksi harjoittelupaikoistani Turun Tyttöjen Talo. Harjoittelupaikkana se kiinnosti erityisesti toiminnallisen luonteensa sekä arvojensa takia. 

Korona ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ovat kuitenkin muuttaneet varmasti meidän jokaisen suunnitelmia jo ties kuinka pitkään. Siten ehdin jo pelätä, ettei harjoitteluni toteutuisi ollenkaan. Onnekseni Tyttöjen Talolla ei haastetta pelätty ja harjoitteluni alkoi aikalailla suunnitelmien mukaan, kuitenkin pienellä twistillä. Harjoitteluni toteutuikin siis otsikon mukaisesti ’’hybridiharjoitteluna’’, eli työskentelin osan ajasta kotoa käsin ja osan taas Talolla. Oli mielenkiintoista saada kokeilla etätyöskentelyä, vaikken vielä ole ihan varma onko se oma juttuni. Koti on itselleni palautumisen paikka eikä siellä ole erillistä työhuonetta, joten välillä työn ja vapaa-ajan erottaminen tuntui hankalalta. Siten hetket talolla olivat aina viikon kohokohtia ja työkavereiden tapaaminen livenä eikä vain ruudun välityksellä oli parasta!

Osa ryhmistä kokoontui siis myös etänä, osan kanssa pääsimme tapaamaan ihan ’’vanhanaikaisesti’’ livenäkin. Se oli ihanaa ja virkistävää, vaikka etäryhmät olivat myös merkittäviä oppimisen kokemuksia. Livetapaamisista mainittakoon esimerkiksi Peliryhmän viimeinen tapaaminen puistossa pelaillen tai Nuorten Äitien puistokerrat. Nämä ovat ehdottomasti jääneet mieleen :) Loppuhuipennuksena kävimme eilen 2.6. vapaaehtoisten kanssa virkistymässä ja moikkaamassa Holvin alpakoita. Pääsimme alpakoiden kanssa iltakävelylle ja lopuksi nautimme herkuista kodassa alpakoiden touhutessa ympärillämme! 

Ryhmien (ja alpakoiden ulkoiluttamisen) lisäksi harjoittelun aikana oli paljon erilaisia koulutuksia ja webinaareja esimerkiksi seksuaalikasvatukseen ja kulttuurisensitiiviseen sekä monikulttuuriseen työhön liittyen. Harjoittelussa yhdistyi siis käytännön asiakastyötä sekä myös teorian ja uuden opiskelua, wau!

Kokonaisuutena poikkeuksellisen tilanteen värittämä harjoittelu oli mieletön kokemus, enkä millään malttaisi lähteä. Turun Tyttöjen Talolla on ainutlaatuinen sekä mieletön, työntekijöiden ja kävijöiden luoma henki, jonka muistan varmasti aina. Onneksi maanantaina 7.6. päästään vielä valokuvasuunnistamaan yhdessä ja ehkä syksylläkin törmäillään! ;)

Lopuksi: mitä opin erityisesti hybridiharjoittelusta? 

No ainakin sen, että vaikka elämässä monetkaan asiat eivät mene suunnitelmien mukaan,
ne voivat silti mennä ehkä jopa paremminkin kuin suunnittelit! 

 

Kesäisin terveisin, Henni