keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Mikä sai minut lopettamaan...?

Aloitetaan nyt aluksi siitä, miksi ylipäätään aloitin tupakoinnin. Olin 17 vuotias, juuri ammattikoulun aloittanut herkkä naisenalku. Kai mä halusin kuulua jotenkin porukkaan. Pelkäsin, että minua aletaan taas kiusaamaan. Sitä en todellakaan halunnut, joten pyrin olemaan sellainen, kuin muut. Se oli virhe. En voinut kuvitellakaan, että tupakointiin jäisi niin pahasti koukkuun. Se on pitkä ja vaikea tie päästä tupakasta irti. Poltin säännöllisesti ensin vuoden, jonka jälkeen yritin ensimmäisen kerran lopettamista ilman mitään nikotiinituotteita. Pidin pari kuukautta taukoa, kunnes en enää pystynyt olemaan ilman. Pitkäaikainen parisuhteeni päättyi riitaisasti ja tupakka toi hetkellistä helpotusta. Nelisen kuukautta sitä tupakointia taas kesti, kunnes taas päätin yrittää lopettamista. Sillä kertaa otin avukseni nikotiinipurkkaa. Purkan avulla kestin ehkä kuukauden, kunnes havahduin huomaamaan jälleen itseni tupakoimassa. Päätin antaa olla. Tahtoni ei vain yksinkertaisesti riittänyt lopettamaan. Yritin ammattikouluaikana vielä muutaman kerran lopettamista ilman tulosta. Ammattikoulusta päästyäni tupakoin vielä noin vuoden ajan, kunnes vain päätin, että se loppuu nyt. Tuon päätöksen jälkeen olin 10 kuukautta polttamatta, mutta sen jälkeen jokin sai minut jälleen sortumaan. En tiedä mikä se jokin oli, mutta olin jo kaikki mahdolliset keinot yrittänyt. Parempaan en pystynyt. Tammikuussa 2014 mulla alkoi järkyttävä pahoinvointi, jonka perusteella päätin tehdä raskaustestin, joka oli positiivinen. "+3" digitaalisen raskaustestin näytössä oli syy, jonka vuoksi pystyin viimein lopettamaan tupakoinnin. Helppoa se ei todellakaan ollut.

 Yritin lopettaa tupakointia siis kolmisen vuotta ilman tulosta. Ei auttanut nikotiinituotteet eikä muukaan. Kun vähiten sitä odotin, niin pystyin lopettamaan heti sen jälkeen, kun sain tietää odottavani lasta. Lopetin tupakoinnin ollessani testin mukaan kolmannella viikolla joten voisin sanoa, että ainut keino tupakoinnin lopettamiseen oli mahassani kehittyvä ihmisenalku. Ilman tuota pientä ihmettä olisin vieläkin koukussa tupakkaan. Olen siis ikuisesti kiitollinen pienelle pojalleni. Hän sai minut lopettamaan yli kolmen vuoden tuloksettoman yrittämisen jälkeen.

-Erkku

Mikä sai minut lopettamaan tupakoinnin?

Alun perin e-pillereiden aloitus. Tai oikeastaan, ne liian isot riskit tiettyihin sairauksiin. Lääkärin puheet säikäytti ehkä hieman, sai ajattelemaan; en halua kuolla nuorena veritulppaan. Tai, että olinhan lasten parissa töissä, en haluaisi kiirehtiä ainatöiden jälkeen kotiin saadakseni sen yhden tupakan poltettua. Tai vetelehtiä aamuisin, että saisin polttaa rauhassa juuri niin paljon kuin halusin. Onnistuinkin olemaan kotona ja Turussa ollessani olemaan ilman tupakkaa, mutta isoäidin luokse matkustaessani ostin askin. Ei en voisi polttaa hänen tupakoitaan, miksen ostaisi omaa askia? Aina Turusta pois lähtiessäni poltin ja ehkä jopa enemmän kuin mitä normaalisti olisin polttanut, en tiedä johtuiko se siitä että olin kieltänyt itseäni polttamasta kotona ollessani vai johtuiko se siitä himosta.
Olin ainakin kuukauden (kotona ollessani) polttamatta, mutta sitten retkahdin uudestaan polttamaan kun näin kaverini polttavan. Aluksi vain pummin tupakan silloin tällöin, sitten jämiä jokaisesta hänen polttamastaan ja loppujen lopuksi huomasin polttavani jälleen kerran joka päivä. Myös kotona. Jossain vaiheessa kaverini ilmaisi mielipiteensä asiaan, minkä jokainen varmastikin jollakin tasolla voi jo arvata. Kyllä, hän ei tietenkään pitänyt, että alotin uudelleen polttamaan kun olin jo melkein lopettanut kerran. Helppoahan se ei ole.
Muistan sopineeni hänen kanssaan ties mitä, että voisin polttaa, todellisuudessa onnistuin vain valehtelemaan itselleni ja saamaan toisen pettyneeksi. Oli todella vaikeaa päästä kaverin kanssa yhteisymmärrykseen tupakoinnin lopettamisesta, mutta kyllähän sekin lopulta löytyi. Ensin lyötiin vetoa tietystä summasta, sitten pyysin häntä olemaan tiukempi mikä kylläkin johti muutamiin sanaharkkoihin. Omaan suuttumukseen ja hänen selittelyihin ja omiin anteeksi pyyntöihin.

Muistan kun kaverini kerran ehdotti mulle sähkötupakkaa ja suistuin kokeilemaan. Kokeilin aluksi hänen sähkötupakalla, mutta sen hajotessa tilasin itselleni oman, täysin tuliterän sähkötupakan. Aluksi poltin koko ajan mikä myös tarkoitti sitä, että piti olla vähän väliä lataamassa sen akkua; eihän niissäkään ne akut loputtomiin kestä.

Myös tässä kohdassa, niinkuin aina, alku on hankalaa. Vedin herneitä, ellen jopa vesimeloneita nenääni kun kaverini poltti melkein vähän väliä, tai siltä se ainakin tuntui. Olin koko ajan sanomassa hänelle, voimasanojen kera, että onko hänen pakko polttaa sisällä tai ihan koko ajan tms. Jos en nyt aivan väärin muista niin tuota jatkui viikon kaksi. Itse toki en ole huomannut milloin lopetin kaverille valittamisen hänen tupakoinnistaan, se kun on kuitenkin hänen asiansa milloin polttaa ja missä polttaa. Ei se mulle kuulu. Mutta tajusi  sen vasta tässä viimeisen kuukauden sisällä etten ole valittanut hänelle vähään aikaan. Siitä jos jostain olen ylpeä itsestäni.

Nyt olen ollut ainakin kuukauden ILMAN tavallista tupakkaa ja poltellut sähkötupakkaa. Sähkötupakkaa polttelin tietenkin alussa aivan tajuttoman paljon, mutta tänä päivänä poltan sitä aika vähän. Yleensä vain silloin kun kaverini polttaa, en toki jokaisella kerralla kun hän polttaa. Kotona ollessani menee omasta mielestäni äärimmäisen vähän, keskustassa menee sitäkin vähemmän. Jotenkin hävettää polttaa sähkötupakkaa keskustassa joten se myöskin vaikuttaa siihen ettei siellä keskustassakaan tule pahemmin poltettua. Ja mikä vielä parasta, keskustassa ei ole mitään sisätiloja joissa saisi edes polttaa sisällä. Ainoaksi paikaksi siis jää oma koti ja jos kaverit antavat polttaa sisällä.

Teen jopa niin, että kun olen hiisannut tuota sähkötupakkaa vien sen toiseen huoneeseen missä juuri sillä hetkellä satun omemaan. Eli jos olen olohuoneessa vien sähkötupakan keittiöön mikä myös vähentää sen polttamista.
Tällä hetkellä siis olen lopettanut tavallisen tupakan hiisaamisen sähkötupakan avullamja seuraava etappi onkin "päästä eroon" sähkötupakasta. Sekin tosin maistuu äärettömän pahalta, mutta hyvä sitä on mukana kuljettaa ettei tule otettua tavallista tupakkaa huuleen. Omalla hassulla tavalla miellän lopettaneeni tupakan polton kokonaan. Ja siitä olen todella ylpeä, etten polta tavallista tupakkaa ollenkaan.
Joku voisi sanoa, että mä vain siirrän tupakoinnin lopettamista, koska saan nikotiinia myös sähkötupakasta. Voi pull sanon minä, omasta mielestäni teen tämän vain helpommaksi itselleni ja kanssa olijoilleni.
Eli voisin sanoa, että e-pillereiden aloitus sekä kaverin järki puhe sai mut lopettamaan tupakoinnin.
-Frankie

maanantai 27. lokakuuta 2014

Lämpöä ja romantiikkaa syksyyn

Moni jää valittelemaan syksyn kylmyyttä, harmautta ja ehkä hieman sitä ahdinkoa. Olen itsekin kyllä sortunut tuohon valitteluun, kunnes tajusin ystäväni luona kuinka kynttilät ja tuikut saavatkaan ihmeitä aikaan. Ne tuo lämpöä, romanttisen tunnelman ja piristävät mieltä kummankin paljon. Vaikkei olisikaan mitään muuta valoa kuin se minkä kynttilät tuovat, se riittää. Tarviiko aina olla kuluttamassa sähköä ja pitämässä täysi valaistus päällä? Itse en saa siitä mukavuuden tunnetta aikaiseksi, tai lämmön tuntua kylmyyden keskelle. Itse haluan saada sen lämmön tunteen, romanttisen tunnelman ja lämpimän valon ympärilleni mitä ikinä sitten teenkin.

Olen aina rakastanut kynttilöitä ja tuikkuja, mutten niinkään tajunnut sitä. Kotona asuessani totuin siihen, että äitini aina laittoi pimeän kauden tullessa kynttilöitä ja tuikkuja palamaan. Milloin missäkin niitä sattui näkemään, jotenkin siitä tulee turvallinenkin olo. Kodikas. Ystäväni luona huomasin sen kuinka paljon mä rakastan olla asunnossa jossa on tuikkuja tai kynttilöitä palamassa mielin määrin, totta kai turvallisuus huomioon ottaen. Se tunne minkä itse siitä saan on sanoin kuvaamatonta, siinä unohtuu ulkona oleva pimeys ja kylmyys.
Voisin veikata, että jopa muistoja niistä hetkistä kun äiti on laittanut tuikkuja ja kynttilöitä palamaan sinne tänne, tulee siitä kun saan olla tuikkujen ja kynttilöiden valtakunnassa.

Itselleni kynttilät ja tuikut tarkottavat lämpöä, tunnelmaa ja romantiikkaa. Romantiikkaa; ei tietenkään jokaisena hetkenä, mutta yleisessä mielessä.
Mikä sen tunnelmallisempaa ja ihanempaa voisi olla kuin tuikkuja ja kynttilöitä palamassa niin paljon kuin vain on turvallista laittaa, punaviiniä, hyvä ruoka ja hitaampaa musiikkia? Tuo on yksi niistä omista unelmista tai hetkistä joista haaveilee sen oman kullan kanssa.
Mutta näin muuten, tykkään yksinäänkin poltella tuikkuja ja kynttilöitä kuunnellen musiikkia; hyvä seura yleensä vain puuttuu. Sehän vain kruunaisi syksyisen koti-illan, tai kotipäivän. Hyvässä seurassa kaikki on aina paljon parempaa kuin yksinään. Kuten tämäkin hetki, voisi olla vielä paljon parempaa jos voisi olla hyvässä seurassa, kynttilöitä palamassa, jotkut vähän huonommat vaatteet päällä ja jotakin hitaampaa/romanttisempaa musiikkia mistä jokainen tykkää. Siinä vasta mahtava päivä tai ilta.




-Frankie

torstai 23. lokakuuta 2014

Mitä SINÄ olet ilman tupakkaa?

Valtakunnallinen Without syöpäkääryle –kampanja haluaa tukea nuoria tupakan ja nuuskan käytön lopettamisessa. Tutustu kampanjan kotisivuihin www.withoutsyopakaaryle.fi ja osallistu kantaaottavaan valokuvauskilpailuun, josta voit voittaa muotikuvaukset!

Myös tänne Turun Tyttöjen Talon blogiin voi lähettää aiheeseen liittyviä kantaaottavia tekstejä, kuvia, videoita tai piirustuksia. Tämä on hyvä kanava kertoa muille nuorille esimerkiksi Mikä sai sinut lopettamaan tupakanpolton tai Miksi et koskaan aloittanut polttamaan? Tekstit, kuvat, videot tai piirustukset voi lähettää julkaistavaksi osoitteeseen info@mimmi.fi tai suoraan blogiimme, jos sinulla on tunnukset.

Tässä kampanjan ajatuksia tupakoimattomuuden hyödyistä: 

BEAUTIFUL
Olen kaunis ilman tupakkaa

Raikkaus on kaunista. Ihon kunto heijastaa usein muuta terveyttäsi, joten terveellisen
ravitsemuksen, riittävän unen, liikunnan ja puhtauden lisäksi myös tupakoimattomuus on
tärkeä osa ihon hyvinvointia.
Tupakoimattomuus palkitsee nyt ja myöhemmin. Tupakointi lisää ja pahentaa aknea sekä
tekee kasvot elottoman näköisiksi. Se myös heikentää hiusten kuntoa ja saa kynnet ja
hampaat kellastumaan.

COOL
Olen Cool ilman tupakkaa

Suurin osa nuorista ei tupakoi, eikä se heidän mielestään ole muodikasta. Coolia on sen
sijaan pitää huolta itsestään.
Tupakkatuotteiden käytöstä yritetään luoda itsenäisyyteen, viehättävyyteen ja
menestykseen liittyviä mielikuvia. Tyttöjä houkutellaan tupakoimaan suunnittelemalla heitä
viehättäviä tupakkatuotteita kuten ohutsavukkeita ja kauniita, huulipunapaketteja
muistuttavia askeja. Tosielämässä kauneus ja menestys eivät kulje käsi kädessä tupakan
kanssa.

PERFECT
Olen täydellinen ilman tupakkaa

Elämä ei ole täydellistä ja arjen tasapainoa horjuttavat usein stressi ja kiire. Tupakointi
vain lisää stressiä ja pahaa oloa.
Tupakkaan nopeasti kehittyvä riippuvuus vaikuttaa niin, että tupakoitsijan on saatava
nikotiinia tasaisin välein. Tupakoitsija luulee lievittävänsä tupakalla stressiä, kun hän
lievittääkin ainoastaan nikotiinista johtuvia vieroitusoireita. Terveellisillä elämäntavoilla on
helpompi lisätä hyvää oloa ja mieltä.

SWEET
Olen makea ilman tupakkaa

Hyvä ruoka on raikasta, maukasta ja terveellistä. Ruoasta nauttiminen on jokapäiväinen
arjen ilo, joka tuo hyvää oloa. Tupakka pilaa tämän nautinnon heikentämällä maku- ja
hajuaistia.
Elämä maistuu ja tuoksuu paremmalle ilman tupakkaa. Jaksat hyvin ja kroppakin pysyy
kunnossa, kun syöt hyvin ja liikut monipuolisesti. Tupakoitsijan on todettu myös keräävän
todennäköisemmin ylimääräisiä vararenkaita vyötärölle kuin tupakoimattoman. Hyvä ruoka
ja liikunta maistuvat makealta myös yhdessä ystävän kanssa.

BRAVE
Olen rohkea ilman tupakkaa

Rohkeutta on se, että pystyy tekemään omia päätöksiä ja seisomaan omien ajatustensa
takana. Rohkeutta on olla oma itsensä ja tehdä itselleen tärkeitä asioita.
Joskus sosiaalinen paine saa tekemään asioita, joita ei oikeastaan haluaisi. Tupakasta
kieltäytyminen on osoitus uskalluksesta tehdä valintoja. Myös tupakoinnin lopettaminen on
rohkea valinta, josta voi olla ylpeä. Tsemppaa myös kavereitasi heille itselleen tärkeissä
asioissa.

perjantai 17. lokakuuta 2014

Kuulumisia vauva-arjen keskeltä

Viime lauantaina tuli kuluneeksi ensimmäinen kokonainen kuukausi äitinä. Meidän yhteiselo on sujunut loistavasti. Pikkuinen antaa mun nukkua yöllä ja hän nukkuu tietysti myös.
Pojalla oli vähän mahavaivoja jokin aika sitten ja silloin meinasi epätoivo iskeä, kun ei osannut auttaa toista tai parantaa hänen oloaan. Ei vain pystynyt ottamaan kipua pois pikkuiselta, vaikka kuinka olisi halunnut.
Onneksi mahakivut ovat nyt hellittäneet, eivätkä toivon mukaan palaa enää takaisin kiusaamaan pitkään aikaa.
Tämä pikkuinen ihme on parasta, mitä mulle on koskaan tapahtunut, vaikka ei hänen isän kanssa olla kovin hyvissä väleissä.
Jäi mulle kuitenkin siitäkin suhteesta jotain hyvää ja ikimuistoista.
En voisi enää kuvitella elämääni ilman mun pikkupoikaa. 

-Erkku

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Tyttö

Tytöt on arkoja, iloisia, rohkeita, jotkut jopa suorasanaisia. Jokainen on kuitenkin erilainen ja siksi tärkeä. Jokaisen tytön pitäis saada olla oma itsensä.

Moni tyttö esittää jotain mitä ei oikeasti ole. Mutta se ei kannata, koska minusta  jokaisella tytöllä on oikeus olla juuri sellainen kuin on. 

Itse esitän joskus jotain muuta kuin olen. Jotkut tytöt on arkoja puhumaan vaikka ihastukseleen, mut joku voi olla taas tosi rohkea siinä.

Jokainen tyttö käsittelee myös asioita eri tavalla. Mutta jokaisen tytön pitäis silti ymmärtää, että on tärkeä omana itsenään, ja hänet hyväksytään ainakin  turvapaikkassa sellaisena kuin hän on.

Voin olla tuvapaikkassa oma itseni. Siellä koen itse et voin olla oma itseni. Se on paikka, jos jokainen voi olla oma itsenä eikä muut hauku tai pilkkaa. Vaikka olisit ujo,hiljainen, rohkea tai vaikka puhelias, niin  täällä voit olla oma itsesi.

Tytöt ovat hyviä kuuntelemaan, luottettavia ja hyviä ystäviä. Heille ystävät  ovat osana elämää, joille voi sanoa rakastan sua.

p.s. Tuvapaikka on yks mun teksteistä, joka kuvaa tiettyä paikkaan, jossa on hyvä olla :)

tiistai 7. lokakuuta 2014

Miksi tai mihin tehtävään palkkaisit nuoren?

Mahdollisuuksien Tori järjestettiin Vanhalla Suurtorilla 21.9. teemalla nuoret ja työ. Turun Tyttöjen Talon pisteessä kysyimme miksi tai mihin tehtävään palkkaisit nuoren. Vastaamassa kävi sekä nuoria että vähän vanhempia aiheesta kiinnostuneita ja alle olemme keränneet päivän aikana heränneitä ajatuksia.

"Avuksi ikäihmisille."

"Yhteisymmärrys ja vilpitön kinnostus työtehtäviä kohti."

"Mun mielestäni yleensä nuoret ovat paljon ahkerampia ja tekevät työtänsä paljon huolellisemmin kuin ihmiset, jotka ovat olleet samassa paikassa 20-30 vuotta. Eli jo sen takia palkkaisin nuoren."

"Vastuunotto, motivaatio."

"Hyvät opetukset ja hyvät harrastukset."

"Koulutus tai työkokemus. Henkilökemia. Aina pitää antaa mahdollisuus."

"Nuoret ovat mukaantuvia."

"Nuoren into ja motivaatio, halu oppia."

" Että saisivat työkokemusta."

"Hyvä asenne."

"Jos olisi rahaa voisin palkata nuoren töihin."

"Tarve nuorentaa työyhteisöä ja uusintaa koulutusta."

"Jos olis vaan rahaa!"

"Olen itsekin nuori, ja nuorilta tulee hyviä uusia ideoita!"

"Miksi ei palkata nuoria? Anna mahdollisuus varsinkin jos innostus. Ei pakoteta."



keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Tervetuloa viettämään kansainvälistä Tyttöjen päivää lauantaina 11.10.!

Tyttöjen päivä -ohjelma keskustan talolla, Yliopistonkatu 26 b 2. kerros:
klo 11–16

• Kokkausta
• Roolileikki-studio
• Plan Internationalin työpaja
• Herkuttelua
• Musiikkia
• Tanssia

Tyttöjen päivä -ohjelma Varissuon talolla, Kousankuja 4 C 68
Klo 12–15 korutyöpaja ja smoothie-tehdas tytöille ja äideille.


Tyttöjen päivää odotellessa blogiimme kaivataan paljon tyttöjen ja nuorten naisten arkeen liittyviä tekstejä ja kuvia!! Tuodaan esiin tyttöyden ja naiseuden koko kirjo! :)

Kuvia ja tekstejä voi lähettää julkaistavaksi osoitteeseen: info@mimmi.fi tai niitä voi suoraan
blogiin, jos sinulla on tunnuksemme.