Kirjoitan tämän tekstin tänne tyttöjen talon blogiin, sekä omaan blogiini (www.kourallinenihmisii.blogspot.fi)
Aika kulkee nopeasti, eikä ajan kulussa aina pysy täysin mukana. Lapset kasvaa niin kamalaa vauhtia. Sakukin täyttää ensi kuussa jo puolitoista vuotta. En täysin pysty sitä käsittämään. Vastahan tuo oli ihan pienenpienen pieni vauva. Mun pieni tiitiäinen. Ja vaikka sitä haluaisi, että aika hidastuisi edes ihan pikkiriikkisen, niin sitä nopeammin se aika vain kuluu. Tuosta pojastahan on tullut ihan riiviö. Ei tuo sitä muille toki näytä. Vain äidille ja mummille. Ja välillä iskälle. Josta päästäänkin siihen, että saatiin riitamme sovittua Sakun isän kanssa, joka helpottaa meidän kaikkien elämää. Se on ihanaa, että pari kertaa viikossa Saku näkee isäänsä ja mä pystyn olemaan mukana tapaamisissa. Ei siitä sen enempää. Se ei kuulu blogiin. Saku puhuu jo muutamia sanoja. Kävelee jo niin nopeaa vauhtia, että sitä voisi ihan pian alkaa sanomaan juoksemiseksi. Jos haluat seurata meidän elämää somessa, niin löydyn snapchatista nimimerkillä viveeeko. Siellä olen aktiivisin.
-Erkku
