tiistai 17. huhtikuuta 2012

Kirjasto(autojen) uumenista

Hukun kirjoihin. Apua!
Karvanopat - Must Have
UFOJA!!!
Oletkos ennen nähnyt oven sisälle?
Apua ja huolenpitoa kaivataan.
Syövyttävää(kö)
????
Kekseliästä.
Löytyykö joka kirjastosta ompelukonetta?
Hylätty Aapo-robotti.
Kummituksia?
Retroilua taukotilassa.
Mistä pitää aina muistuttaa kirjaston työntekijöitä ;)
Nätti hattu, jos vielä käytettäisiinkin...
Krjankorjaajan värisatoa.
Tämän viikon torstaina (19.4) on joka keväiset poistokirjamarkkinat kirjastoauto talleilla. Käynti tallille tapahtuu Amiraalistonkatu 6:en kautta. Ovet avautuvat kello 13 ja ovat auki aina kelloo 19 asti.
Tule tekemään halpoja ja kierrätettyjä kirjalöytöjä! www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=350926&nodeid=5091

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Rakkaus, joka ei hiivu

Muistan ikuisesti kun lähdin setäni kyydillä silloisen parhaan ystäväni kanssa festareille Provinssirockiin. Vuosi oli 2001 ja olin 17 v.

Olimme menossa katsomaan Manic Street Preachersia, mutta tämä tarina ei kerro Manicseista, eikä ystävyydestä. Tämä tarina kertoo matkasta, joka jatkuu vieläkin vieden ympäri Suomea. Tämä on ainutlaatuinen tarina rakkaudesta - rakkaudesta, joka alkoi noilla festareilla ja ei ota laantuakseen. Tämä on tarina faniudesta - faniudesta, joka on hallinnut sydäntäni kohta 12 vuotta.

Palataanpa siihen hetkeen kun astuimme Provinssirockin portista lämpimänä kesäkuun päivänä. Saimme viikonlopun ohjelman käsiimme ja huomasimme yhden mielenkiintoisen bändin soitavan ennen Manicsia. Päätimme mennä katsomaan sitä. Ahtauduimme muun lössin joukkoon ja huomasimme pian olevamme yleisömeren toisessa rivissä.

Bändi marssi lavalle hetken kuluttua. Olin myyty. Huomasin kuolakertoimeni kasvavan tuijottaessani komeaa rumpalia. Biisit olivat aivan uskomattomia! Olin rakastunut.

Festareiden jälkeen kotiin saapui hyvin silmät verestävä, mutta tuore nuori nainen, joka heti seuraavana päivänä meni ostamaan kyseisen bändin albumin. Sitä sitten tuli luukutettua siskon harmiksi. Meillä kun oli yhteinen huone.

Niistä hetkistä alkoi vuosien keikkarumba, paljon hyviä ja ihania hetkiä.

Hymyjä ja unohtumattomia juttuja.

Jännitystä ja odotusta.

Ystävyyttä ja rakkautta.

Kaikilla edellä mainituilla on ollut suuri rooli siihen missä olen ja missä näen itseni nykyään.

Olen selvinnyt tämän bändin musiikin avulla siitä, että olen ollut lähellä tuhoa.

Olen kasvanut tämän bändin mukana aikuiseksi.

Lokakuussa Turun Logomossa täyteen tulee tämän bändin kanssa 12 vuotta ja kolmaskymmenes keikka. Uusi sinkku neljän vuoden tauon jälkeen on sytyttänyt sydämeeni tutun palavan rakkauden.

Toivon, että bändi ja tämä oma palo heidän musiikkiaan kohtaan jatkuu ainakin vielä toiset 12 vuotta ja enemmän - kehittyen ja tehden elämästäni elämisen arvoisen.

Uusi biisi on I´m a mess ja bändi The Rasmus.

- Axuli83

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Hyvää päivää or Laba diena

I came to Finland 5th of September. It was still warm, sunny, nice weather… I remember how exited I was! New people every day ,so many different names, new city, my apartment. I cannot even explain how happy I was ! At the same week I had a chance to participate (unfortunately only for one day) in the youth exchange between Armenia and Finland. Again new culture, new point of view, absolutely different lifestyle… That’s what youth exchanges are about, I wish all of you would experience that feeling !!!
After that (FINALLY) I went to see my work place. I remember my co-workers were so shy and super duper afraid of their (better then mine) English. It is finnish culture. Now I know :D It takes time to get to know people in here. You will not become friends in a week or month. You should gain their trust and take it slowly. Before coming here I heard that if you make friends – he/she will be your friend forever. I truly believe in that !
What else I want to say about EVS ? For me it is year of breaking stereotypes. But to agree or not you should experience yourself! I enjoy every day of my volunteering in Finland. And I believe that if I am here – it is my destiny. I met great people, I’ve seen astonishing places. I wish this year will never end… And I am sure I will never forget it!
If you have any questions for me feel free to ask, I would be more then happy to encourage or somehow help to make a step of your EVS path!
My email ssaixe@yahoo.com

- Justina

torstai 5. huhtikuuta 2012

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Elämäntyyli


Blogi-tiimi pääsi suunnittelemaan ja toteuttamaan Setlementti-lehden nuortenaukeaman. Tiimi valitsi yhteiseksi aiheeksi Lifestyle - elämäntyyli

Tässä heidän julkaisujaan aiheesta:



Koin musiikillisen valaistumiseni 7-vuoden iässä Euroviisu-karsintojen muodossa. Perheeni jokavuotisiin perinteisiin on aina kuulunut Euroviisujen seuraaminen ja sinäkin vuonna istuin katse tiiviisti ruudussa katsellen Suomen esikarsintoja.
Ruutuun ilmestyikin jokavuotisten poppareiden ja iskelmätähtien lisäksi jotain aivan muuta. Viisi hirviöksi pukeutunutta tyyppiä, jotka karjuivat ja soittivat täysillä. Se hetki muutti elämäni kulun. Äkkiä Gimmel, Pikku G ja muut ennen enemmän tai vähemmän intohimoisesti fanittamani bändit eivät enää olleetkaan maailman parhaita. Lordi oli vienyt sydämeni alle kolmessa minuutissa.
Noin kuukauden päästä kyseisestä tapahtumasta pääsin Suomen Euroviisu Finaaliin katsomaan Lordia livenä. Muistan olleeni koko päivän aivan täpinöissä. Fanipaitakin piti hommata.
Jälkeenpäin ajatellen siisteintä Lordin show:ssa taisi olla pyrotekniikka. Kyllähän se 7-vuotiaana vetää hiljaiseksi, kun katosta ja lattiasta lentää samaan aikaan kipinöutä.
Euroviisujen ja Lordin jälkeen musiikkimakuni sai lopullisen suuntansa. Löysin 80-luvun melodisen rockin ja huomasin fanittavani samoja bändejä kuin kavereideni isät. Tällä hetkellä kovinta on aito 70-luvun punkrock ja hardcore. Kuitenkin aina, jos joku kysyy lempimusiikkityyliäni, vastaan rock. Ja siitä on kiittäminen Lodria.

-          Saana, 14


Music

This is how I found My Chemical Romance:
Welcome to the Black Parade music video.
I still remember when I saw that music video from MTV. I said: Who’s that crazy guitarist? I meant Frank Iero, but back in then I didn’t know anything about that band.
When I started Turku’s vocational school, I started to listen My Chemical Romance again.
Now days I listen My Chemical Romance almost like 24/7. Well, not then when I sleep. MCR’s music has helped me a lot.
Also I like the lyrics of the songs, there’s the point!

-          Tiia 21

Sylissäsi

Sylissäsi
Tahdon olla kuolematon

Synkronoitua sydämesi sykkeeseen
sen kertoessa miten jatkaa
Opetella ulkoa
tuoksusi, niskasi
Ja sateen ropinan ikkunaa vasten:

tralala, tralalalam.

-          Raunis 14

Pulkkamäessä

Käsi ylös kuinka moni haluaisi pulkkamäkeen?
Entä kuinka moni käy oikeasti mäessä peuhaamassa?

Itse olen 28-vuotias ja joka talvi odotan lumentuloa kuin pikkulapsi, sillä muutoksella, että olen nykyään iso lapsi:). Rakastan talvea enemmän kuin mitään muuta vuoden aikaa. Raitis ilma, pehmeän karhea lumi, lumienkelit ja -ukot.
Lämmintä juotavaa ja jotain syötävää hyvine ystävien seurassa.
Ikä on vain numeroita, joten nyt kaikki rohkeasti vaan mäkeen pyörimään, se vähentää kummasti stressiä, saa naurua aikaan ja ennen kaikkea mikä tärkeintä - muistoja.
Jokainen meistä voi olla lumikenttien sankari. Pulkalla tai ilman.

-          Axuli83

Young’s Lifestyle

Ikävä tosiasia, mutta polttavatko nykyisin nuoretkin jo itsensä loppuun ja miten tähän ollaan päädytty?
Ennen on vain puhuttu aikuisten ja lapsiperheiden hektisestä elämästä, eikä olla kiinnitetty huomiota nuorten jatkuvasti lisääntyvään hektisyyteen ja pahoinvointiin… paitsi nyt…
Mutta miten sitä ohjelmaa sitten vaan riittääkin ja tuntuu, että tunnit loppuvat vuorokaudessa kesken, jolloin siihen keksitään ratkaisuksi muutaman tunnin yöunet 8-9 tunnin sijaan ja taas mennään…
Kysyttäessä yleisesti nuorten viikosta on vastaus seuraavanlainen: klo 8-15 koulussa, koulusta suoraan treeneihin kahdeksi tunniksi, sieltä kotiin, syömään, läksyt ja televisiota sen verran kuin ehtii. Ja klo 22, kun on aikaa, päädytään FB:hen juttelemaan kavereiden kanssa päivän kuulumiset ja muistetaan mennä siinä yhden tai kahden aikaan nukkumaan ja lasketaan tunteja siihen, kun kello soi klo 6.30 ja bussiin juoksu taas edessäpäin. Viikonloppuna sitten nukutaan…
Itse saa olla siinä mielessä onnellisessa asemassa, että on ollut niin tukeva ja rakastava perhe, jolloin kodistakin on muodostunut turvallinen hengähdys- ja akkujen latauspaikka. Näin ei kuitenkaan kaikilla ole, harmi…
Nykyisin on muodostunut taitolajiksi rajata, hallita ja aikatauluttaa ajankäyttöä, jolloin lopputulos on liian tiivis päivä, viikko, kuukausi ja vuosi… Vuodenvaihteessa taas mietitään mitä sitä onkaan tullut tehtyä, muistamatta puoliakaan. Päämääränä kun vain on, että ”pakko ehtiä ja jaksaa tehdä kaikki vielä kun on nuori”.
Mutta ajatellaan tätä vähän: Mitä jaksamme aikuisena ja yli puolet loppuelämästämme mikäli jo nyt vedämme itsemme aina ihan piippuun.
Ratkaisu: Please, kirjoittakaa kalenteriin ”minä itse”, ”sohva”, ”tv” tms. Rajatkaa hetki, jolloin olette ”tekemättä mitään”. Arvostakaa itseänne: pysähtykää, hengittäkää ja kuunnelkaa itseänne. ”Ei ole pakko aina jaksaa”. Elämä käy muuten liian raskaaksi, vaikka sen pitäisi kuitenkin olla elämistä varten, ainutlaatusita.
Ps. Muistakaa ystävät, jotka teillä on!

-          Sohvi -90


Lapset

Pidän lapsista, koska he ovat positiivisia ja yleensä iloisia. Olen hoitanut lapsia todella paljon. Voin olla oma itseni heidän kanssaan. Lapset ovat suoraan puhujia.  He sanovat suoraan mitä he ajattelevat ja he ovat ihania. Lapset ovat minun elämässä tärkeitä. He ovat sitä aina.
Minulla on kolme ystäväni lasta, joita olen vaihtunut. Heidän äiti luottaa muhun. Olen jopa joskus vaihtunut heitä viikonloppuna ja viikolla. Heidän kanssaan on ihanaa eikä koskaan tylsää.
Aina kun vahdin heitä, olen iloinen. Lapset osaavat olla ilkeitäkin ja jopa joskus hyvin kiukkuisia, mutta olen silti heidän kanssaan iloinen. En voisi suuttua lapsille. Lapsilla vilkas mielikuvitus ja se on yleensä todella monipuolinen.

-          Piia 21

The Life of Young People

There are various different types of age groups (young people). This age of young people reaches between the ages of 10-28 years. In this age group there are various types of life styles. The various life styles can be explained below.
Dressing habit is one of the life styles of young people. Most young people in our society today like dressing up themselves. In this case, they have different dressing styles. For example some young people like to dress like hiphop star, rock star, gang star, model and movie stars. Int this “fashion style” they wear recent outfit in the market. The young people also have this habit of “to match”. They like matching their colors of what they are wearing.
Educationally many young people want to be educated. By education they believe they will have a better job.
Socialization is another aspect of young people´s life style. When we talk about socialization, we mean the social aspect of life. Many young people are interactive and by this they learn new languages and cultures and makes new friends. Also many young people like smoking, drinking, clubbing and partying most of the time.
Also leisure time, they have different kinds of activities that young people like to do in their leisure time.  For example, some young people like to read novels, watch TV, go out with friends, go to the beach, use the internet, go for shopping and go to watch movies with friends.
Traveling is also one aspect of most people´s life style. Most young people like to travel abroad during their holiday. By this they like to interact with other people, study the life style of another society. In fact most young people want to discover the real world by traveling.
About music; for example some of the young people like to listen to slows, hiphop and rock bands.

Traci 17 


 
Kuva: - Smith

torstai 29. maaliskuuta 2012

Räväkkyyttä, rauhallisuutta ja innostusta!

Kodikas, viihtyisä, ajaton ja iän kadottava paikka; näillä sanoilla on hyvä kuvata Turun Tyttöjen Taloa.
Mukavat, rennot, hassuttelevat ja tottakai tarpeen tullen tiukkiksia olevat työntekijät ja ehdottomasti kaikki kävijät vanhat sekä uudet tekevät tyttöjen talosta kerta kertansa jälkeen paikan johon haluaa aina palata uudestaan.
En tiedä onko Turussa mitään muuta (juuri itselleni) parempaa nuorisopaikkaa (ja vielä tytöille ja nuorille naisille suunnattua) jossa käydä juuri sellaisena kuin on.
Tyttöjen talosta on jotenkin tullut osa itseäni, osa elämääni. Sinne pääsee "pakoon" arjen eri haasteita ja tilanteita, siellä saa rentoutua ja olla oma itsensä ilman että tarvitsee aina olla jotakin. Aivan kuin tässä yhteiskunnassa aina vaaditaan olemaan jotakin.

Tässä pieni leikkimielinen haaste (valitettavasti niille jotka tietävät työntekijät);

1. On räväkkä, rock-henkinen, innostuu helposti ja osaa olla tarvittaessa tiukkis. Kuka hän on?
2. On yleensä rauhallinen, rento, osaa kuunnella sivukorvalla ja takertua erimielisyyksiin helposti ja osaa auttaa erilaisten papereiden täyttämisessä (=eri toimistojen asioinnissa). Kuka hän on?
3. On useimmiten rauhallinen, innostuu helpommin kävijöiden eri ideoista ja vakavuuttakin löytyy. Kuka hän on?
4. On rauhallinen, omaperäisiä vinkkejä antava ja omaperäinen persoona. Kuka hän on?

Ja vielä lopuksi; kaikki työntekijäthän ovat omaperäisiä ja kaikkea noita jotka ovat yllä mainittuja =)
Työntekijät tekevät tyttöjen talon, kiitos siitä, mutta myös me kävijät teemme tyttöjen talosta tyttöjen talon!
KIITOS KAIKILLE NIILLE JOIHIN OLEN SAANUT TUTUSTUA käydessäni tyttöjen talolla, te kaikki olette aivan ihania ja tärkeitä ihmisiä!

-Sparrow

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Laiskis! - vinkkejä rentoutumiseen


Laiskis - Tyttöjen Talon hiihtolomatoimintaa järjestettiin 20.–22.2. 2012. Tähän on kerätty osallistujien kuvia, videoita ja tekstejä liittyen stressiin ja rentoutumiseen sekä hiihtolomalla tehtyihin juttuihin.


Mikä nuoria stressaa ja mikä on oma vinkkisi rentoutumiseen?

Ewe:
Rentoudun suuressa ja pehmeässä säkkituolissa mässyttäen suklaata ja sipsejä. Sylissä olisi söpö ja lämmin kissa. (Ei kuitenkaan mitään jättiä.) Sitten tietenkin olisi vino pino kirjoja. Eikä saa unohtaa musiikkia! Sen pitäisi olla rentouttavaa.

Winnie:

Anni:
Palava kynttilä, turvallinen hämärä., rauhoittava hiljaisuus. Pehmeä villa, tyynet jalat, syvä huokaus. Ihana hetki.

Laura:
Stressin aiheen unohtaa tekemällä jotain, mistä pitää. Itselläni parhaiten stressin poistamiseen toimii ammatin toteuttaminen töissä. Kun hurauttaa ruohonleikkurin päällä ja painaa kuulosuojaimet päähän, voi unohtaa kaiken muun.

Läheisten seurassa voi myös ”nollata” mieltään ja rentoutua, kun ulkopuoliset aiheet voi edes hetkeksi unohtaa.

Ajatusten kirjoittaminen ylös voi myös auttaa silloin, kun ei pysty nukahtamaan mielessä pyörivien ajatusten takia. Nukahtamista nopeuttaa vielä venyttely ennen sänkyyn menemistä, ja jos osaa niin kannattaa rentouttaa koko keho raaja kerrallaan.

Iku:
Waxaad ooka kudbi gartaa nasasho. Sidä hurdada ama ka fagari la’aan ma wanaagsana inaad caburiso nafta mar kasta. Marmarka qaarkoo way fiicantahay waayo deg deg ayaad ka helaysaa. Lakiin haduu sayd ay noqoto xanuun nafsaaniya ayeey kuu keeni kartaa. Marka waxa u gu sahlan oo aadsamay kartaa waa daganaan mararaka qaarkoo aadan waxba deg deg aynin. Sida adigoo fadhisanaya oo isku kala bixinayo meel dagan.

Jenni:

  • Kun olet stressaantunut arjen asioista, kannattaa tehdä pako todellisuudesta unelmoimalla, lukemalla fiktiokirjaa tai katsomalla tv:tä.
  • Nuku
  • Kanavoi ajatuksesi onnistumiseen, menestykseen ja muihin positiivisiin ajatuksiin
  • Puhu ystävän kanssa
  • Naura (paljon)
  • Harrasta liikuntaa
  • Tarkastele ympäristöäsi ja huomaa sen yksityiskohdat
  • Halaa jotakuta
  • Paikka, jossa rentoutua on lunnonhelma. Siellä ei ajalla ole väliä muuten, kuin valon määrässä ja vuodenajoissa. Se on erittäin seesteistä ja samalla niin TODELLISTA isoin kirjaimin. Ihmisten maailman on täynnä huubalaabaa, jolloin todellisuudentaju hämärtyy.



Muistakaahan rentoutua!