keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Touhukas taapero

Kirjoitan tämän tekstin tänne tyttöjen talon blogiin, sekä omaan blogiini (www.kourallinenihmisii.blogspot.fi)

Aika kulkee nopeasti, eikä ajan kulussa aina pysy täysin mukana. Lapset kasvaa niin kamalaa vauhtia. Sakukin täyttää ensi kuussa jo puolitoista vuotta. En täysin pysty sitä käsittämään. Vastahan tuo oli ihan pienenpienen pieni vauva. Mun pieni tiitiäinen. Ja vaikka sitä haluaisi, että aika hidastuisi edes ihan pikkiriikkisen, niin sitä nopeammin se aika vain kuluu. Tuosta pojastahan on tullut ihan riiviö. Ei tuo sitä muille toki näytä. Vain äidille ja mummille. Ja välillä iskälle. Josta päästäänkin siihen, että saatiin riitamme sovittua Sakun isän kanssa, joka helpottaa meidän kaikkien elämää. Se on ihanaa, että pari kertaa viikossa Saku näkee isäänsä ja mä pystyn olemaan mukana tapaamisissa. Ei siitä sen enempää. Se ei kuulu blogiin. Saku puhuu jo muutamia sanoja. Kävelee jo niin nopeaa vauhtia, että sitä voisi ihan pian alkaa sanomaan juoksemiseksi. Jos haluat seurata meidän elämää somessa, niin löydyn snapchatista nimimerkillä viveeeko. Siellä olen aktiivisin.

-Erkku

maanantai 14. joulukuuta 2015

Olen rakas

Tässä Tyttöjen Talon MEME-mediaryhmäläisten Olen rakas -digitarina. Videossa seitsemän rohkeaa nuorta naista kertoo pienen tarinan siitä, miten joskus on ylittänyt itsensä!

Toimintaa rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö

torstai 10. joulukuuta 2015

Mennyt ja tuleva

MEME-ryhmän syksyn 2015 viimeisellä ryhmäkerralla pohdittiin valokuvan avulla kulunutta vuotta ja unelmoitiin tulevaa.

Seikkailujen vuosi 2015

Turvaa ja lämpöä tulevalle vuodelle

Voiman vuosi 2015 
Avoin ja mysteerinen tulevaisuus

perjantai 13. marraskuuta 2015

Kiltin tytön tarina

Kiltti tyttö tekee mitä käsketään. Tyttö vastaa kyllä, vaikka hän ajattelee: EI!!! Hän kyseenalaistaa kyllä monet käskyt, sanomattomat toiveet ja odotukset. Silti hän tottumuksesta alistuu ja yrittää olla sitä, mitä hän kuvittelee muiden häneltä odottavan. Kerta toisensa jälkeen kiltti tyttö pettyy itseensä ja muihin. Kuinka tyttö uskaltaisi löytää oman tahtonsa ja muuttua näkyväksi?

Vähitellen, vuosien myötä, kiltille tytölle valkenee, että myös hän on yksilö, jonka mielipiteillä, toiveilla, tarpeilla, hyvinvoinnilla - siis juuri HÄNELLÄ - on merkitystä. Kovan harjoittelun myötä tyttö oppii kuuntelemaan itseään ja tietää, ettei kukaan muu voi hänen valintojaan sanella. Kiltti tyttö on silti edelleen kovin haavoittuvainen, ja näkyväksi tuleminen vie voimia. Välillä onkin helpompaa vain olla näkymätön. Tyttö kuitenkin jatkaa sinnikkäästi harjoittelua.

Kiltti tyttö on vihdoin matkalla kohti omannäköistään elämänpolkua.

Silloin, kiltti tyttö:
    ei pelkäisi jättää täyttämättä muiden toiveita ja odotuksia
    ei tekisi palveluksia muille itsensä kustannuksella
    ei kantaisi vastuuta kenestäkään muusta kuin itsestään
    ei joustaisi omista tarpeistaan ja rajoistaan
    valitsisi elämänpolkunsa ITSE.

Silloin tyttö ei enää alistuisi olemaan kiltti tyttö. Päivä päivältä kilttinä olemisen taakka kevenee, ja lopulta, jonakin päivänä, kun tyttö ei huomaakaan, taakka on jo kovin kevyt. Tytöstä tulee Minä.

torstai 12. marraskuuta 2015

Tarinatuokio

Tyttöjen Talon MEME-mediaryhmässä heräteltiin kirjoitusluovuutta erilaisilla kirjoitusharjoituksilla. Tässä esimerkiksi yhden tehtävän tuotoksia. Tehtävässä piti valita jokin kirja. Mennä kirjan sivulle 12 ja riville 7. Siltä riviltä tuli poimia yksi lause. Tätä lausetta sekä näistä alla olevista kuvista 1-3 kuvaa käyttäen piti muodostaa fiktiivinen tarina tai runo. Kirjasta poimittu lause on tummennetulla tekstissä.



"17.3
On ollu taas ihan paska päivä! Aamu alko jo ihan jees; koulus oli 
nastat fyssantunnit ja hyvää safkaa. Kotiin tullessa fiilis  sit 
käänty huonoks; faija oli taas dokannu ja mutsi tietty rages hälle 
sydämensä pohjasta. Hillitsin itseni ja tyydyin seuraamaan vierestä 
neutraalina tilannetta, kunnes sitten kuitenkin raivosin ihan vähän. 
Ja sen seuraksethan nyt tiedetään...
Mutsi ja faija löytää yhtäkkiä yhteisen kasvatuslinjan ja alkaa yhess 
huutaa mulle-vaikken oo ees tehny mitään! Ne on! En jaksanu sit enään 
himapaskaa vaan otin kamat ja lähin ovest ulos. Meiän lähel on yks 
uimaranta missä kukaan ei hengaa näin kevättalvella. Siel on hyvä 
antaa itkun tulla ja kuvitella ohikulkevat laivat..."


"Mirabelle haaveilee matkalle lähdöstä. Syksy on niin pitkä, harmaa ja vetinen. Olisi päästävä etelän lämpöön, Välimeren rannalle. Tähän mennessä haave ei ole koskaan toteutunut. Mirabellen opintoneuvoja Lisa ei pidä matkalle lähtemistä kesken lukukauden järkevänä suunnitelmana. Lisa on yrittänyt saada Mirabelleä motivoitumaan ja innostumaan opinnoistaan, mutta tytöstä on vaikeaa saada mitään otetta. Tulee ja menee miten haluaa. Tänään Mirabelle on kuitenkin päättänyt, että aikoo suorittaa koulutuksen loppuun. Mutta ennen sitä on päästävä matkalle. Mirabelle kertoo ajatuksistaan matkalle lähdöstä jälleen kerran Lisalle. "Sitten Lisa antaa neuvoja, jotka ovat niin outoja, ettei Mirabelle ymmärrä niitä."

"Pelästynyt perhe
kaukana täältä meren rannalla  on pieni asunto.
Siellä asui Mies ja Nainen heille oli tulossa lapsi.
Nainen katsoi, joka päivä merelle, josta purjehti laivoja ohi.
Hänen haaveensa oli muuttaa kaupunkiin.
Eräänä myrskyisenä päivänä, nainen synnytti pojan. Pojan nimeksi tuli julius jani pekka autio. Sinä päivänä  naisen unelma toteutui he muutivat kaupunkiin.He saapuivat kaupunkiin, niin nainen oli avain innoissaan, mutta mies pelkäsi hiukan. Yhtäkkiä kaupungin poliisi huusi: Pöhkö dekkaristi, hän on kai julius autio? Mies, nainen ja heidän lapsensa pelästyivät niiin paljon, että muutivat meren ranalle takaisin. Nainen hautasi haaveensä iki ajoiksi. He asuivat meren ranalla elämänsä loppuun asti.
   
                      LOPPU"

Metsän rauhassa

Minä oikeastaan pidän todella paljon olla metsässä. Monestakin syystä. Kerron muutaman syyn ainakin.

1. voin olla rauhassa ja miettiä asioita.
2. saan paljon kirjoitusaiheita.
3.Siellä on  ihanaa kuunella metsän ääniä.
4.Saan olla yksin eikä ketään häiritse
5. Metsän rauhassa on hyvä kirjoitellakin, kun siellä on vain eläinten ääniä.


 Tässä on myöskin muutama kuva. Ne ovat lempipaikojani. Tai sellaisi, joissa viihdyn joistain syytä. Kävelen usein metsässä  mietien asioista. Sain tämän innostuksen kesälomalla, kun olin sukulaisten luona. Metsä on on kaunis ja sieltä saa paljon  kirjoistus ideoita ja etenkin siellä saa paljon hienoja maisema kuvia. Tässä samalla voi vain arvata, että mulla uusia harrastus. Pidän kuvaamisesta ja se on  yks sys miks olen paljon metsässä, koska sieltä saa paljon upeita kuvia. Kesällä kun valoissa ja näkee hyvin paljon eri värejä, kun kukkat kasvaa niin hyvin kaunista, sykysllä puista tippuu lehdet niin tulee syksyn eri värejä. Talvella siellä hyvin liukasta. Talvisin en siellä kovin paljon viihdy, mutta kesä,kevät ja syksy aikaan siellä vietän useinkin  aikaa.



Tämä kivi on yks lempi paikoista, jossa käyn vain

 kirjoitamassa


Tämä oli vain nin kauniin näköinen kuva. vaikka puissa ei ole enää lehtiä,

Tämä oli jollain tavalla hauskan näköinen  puu ja sen muoto.

Tämän kannon päällä on hyvä lehvähtää, jopa solmia kengät nauhat, jos tarvii
Tämä kuva ei oikeastaan ole metsästä vaan yhdestä puusta, joka oli minun tuttun puussa. Sain luvan otaa kuvan ja laittaa tänne. oli jotenkin ihmeelistä miten läheltä sai kuvan. Miten tämä lintu tuli lähellä asuin aluetta.