Blogi-tiimi kävi Turun pääkirjastossa opastetulla Kummituskierroksella vanhan kirjastorakennuksen kellarivarastossa. Tämän jännittävä kierros inspiroi tiimiläisiä kirjoittamaan vapaamuotoisia tekstejä. Lisää tekstejä tulossa myöhemmin.
Kävelin pimeässä huoneessa. Kuulin sieltä outoja ääniä.
Kirjahyllyt liikkuivat itsestään ja oudot äänet lähestyivät - hän kosketti
minua olalle. Huone oli hyvin pitkä, iso ja pimeä. Minä pelkäsin. Olin siellä
ihan yksin, ilmaan ketään ystävää tai turvaa. Tunsin, että joku oli kuitenkin
läsnä. Tunsin, että hän seurasi minua, jokaista askeltani. Tunsin jonkun
hengittävän takanani. Näin vilauksen, kun hän oli takanani, mutta en voi olla
varma oliko se hän.. Tunsin hänen läsnäolon. Hän jopa kosketti minua. Minä jopa
kuulin, kun hän kysyi jotain, mutta en saanut selvää, koska hän kuiskasi. Minä
tiedän hänen olleen siellä, koska tunsin hänen hengityksen, kosketuksen ja
läsnäolon. Mietin vain, että mitä hän kysyi ja miksi hän kysy sitä minulta?
Oliko hänellä joku hätänä vai? Onko hän yksinäinen ja kaipaa ystävää? Vai onko
kysymys jostain muusta .. Tämä jää arvoitukseksi..
Kiitos Turun kaupunginkirajstolle mielenkiintoisesta Kummituskierroksesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Blogi-juttuja saa mielellään kommentoida ja rakentavaa kritiikkiäkään ei pelätä! Kommentit tullaan kuitenkin ensin hyväksyttämään Turun Tyttöjen Talon työntekijällä. Tästä johtuen, kommentit tulevat näkymään viiveellä. Kiitos kommenteistasi!