Harrastukset ovat tärkeitä. Parhaimmillaan harrastus tarjoaa aikaa yhdessäoloon kavereiden kanssa ja mahdollisuuden kehittyä lajissa ja oivaltaa uutta, kokea onnistuvansa.
Mikä saa sinut lopettamaan harrastuksen? Onko se joku näistä?
Ulkopuoliset syyt:
- Liian raskas koulu
- Raha
- Muutkin lopettaa
- Liian vaativa taso
- Liian vähän haasteita
Mikä saisi sinut jatkamaan harrastusta?
Minulla oli nyt vaan kysymyksiä - olisiko teillä vastauksia?
t. Katja <3
Itse lopetin aikanaan 13-14-vuotiaana ratsastuksen, jota olin harrastanut monta vuotta. Syynä taisi olla juurikin raha ja vanhempien eron jälkeiset elämänmuutokset, koulun tuomat haasteet ja ehkä oman kiinnostuksen lopahtaminenkin. Aloitin ratsastuksen sitten uudestaan kaverini hevosen kautta 16-17-vuotiaana, kun kaverin hevosen kanssa harrastuksen kallis hinta ei ollut ongelma. Lopetin kuitenkin taas lukion jälkeen, ja se kyllä vähän kaduttaa vieläkin, kun harrastus oli aikanaan rakas ja tauko on ollut jo niin pitkä että taidot on kadonneet. Tiivistettynä, suurin syy sekä lopettamiseen että jatkamiseen tapauksessani taisi olla se raha. -Vuokko
VastaaPoistaItse lopetin viulunsoiton 14-vuotiaana masennuksen ja syömishäiriön kourissa. Kaikki tuntui merkityksettömältä ja voimat olivat lopussa, enkä saanut iloa enää musiikistakaan. Tähän päätökseen vaikuttivat vahvasti myös liian vaativat ja kriittiset soitonopettajat, jotka eivät koskaan kehuneet tai kannustaneet. Vasta vuosia myöhemmin ymmärsin, että olin oikeasti lahjakas viulisti enkä täysin keskinkertainen.
VastaaPoistaMinä aloitin viulunsoiton uudestaan vanhempana, vuosia myöhemmin, kun halusin parantua syömishäiriöstä. Yritin saada takaisin rakkaat harrastukseni ja osan minuuttani, josta olin luopunut syömishäiriön ja masennuksen myötä. Olen sittemmin alkanut harrastaa musiikkia laajemminkin ja ostanut uuden todella hyvän viulun, ja vaikka vuosien tauon aikana taitoni rapistuivat paljon, olen nykyään paljon taitavampikin kuin lopettaessani :)
Jos kiinnostusta ja intoa harrastuksen aloittamiseen uudestaan löytyy, kannattaa ehdottomasti vielä palata harrastuksen pariin! Moni Turun konservatorion opiskelija esimerkiksi ottaa mielellään yksityisoppilaita, ja yksityisopettajan kanssa soittotunteja voi usein sopia joustavasti.
Harrastuksen jatkamiselle myönteisiä asioita ovat mielestäni yhteisöllisyys ja ystävät harrastuksessa, sisäinen palo ja kiinnostus harrastukseen ja harrastuksesta tulevat myönteiset kokemukset ja parhaimmillaan flow-kokemukset. Motivaatiota harrastukseen taas syövät mielestäni selkeästi liian suuret odotukset itseltä tai muiden taholta, perfektionismi, vaikea elämäntilanne, negatiiviset kokemukset harrastuksesta, huono itsetunto ja yksinäisyys harrastuksessa. Harrastaminen on usein kivempaa, kun sen riemun saa jakaa muiden kanssa edes aiheesta keskustellen, vaikka kyseessä olisikin yksilölaji.
Kiitos kun jaoit kokemuksesi Entinen viulisti, nykyinen viulisti!
PoistaTarinasi on varmasti monelle tuttu, mutta ihanan kannustava. Todella mukava lukea, että olet tarttunut uudestaan itselle tärkeästä harrastuksesta kiinni ja löytänyt siitä iloa elämääsi.
Tuo vinkki Turun konservatoriosta on erittäin hyvä! Mekin olemme siitä vinkanneet tällä Tyttöjen Talolla musiikista kiinnostuneille. Toivottavasti mahdollisimman moni halukas löytää tuon palvelun. Se on myös melko edullinen tapa harrastaa musiikkia.
Mukavia pakkaspäiviä!