Haastattelu Linnanmäen Valpurista, Jarrumies no. 4!

Blogi-tiimiläisiä kiehtovat kaikki erikoiset ammatit. Tällä kertaa lähdettiin selvittämään millaista on Linnanmäen jarrumiehen homma! Tässä jutussa Linnanmäen jarrumiesporukan naisvahvistus Valpuri, Jarrumies #4, vastaa Blogi-tiimin kysymyksiin.

Haastattelu virittääkin kaikki vauhdikkaan vappuiseen ja keväiseen tunnelmaan! Voidaan myös paljastaa, että Turun Tyttöjen Talon kesätoiminnassa lähdetään Litsille seikkailemaan. Tarkempaa tietoa ajankohdasta ja ilmoittautumisesta tulossa 19.5. mennessä www.mimmi.fi-sivuille!

Linnanmäen Valpuri, Jarrumies #4 (Kuva on Jarrumiesten kotisivuilta: www.jarrumiehet.fi)

1.       Kerro vähän miten päädyit jarrumieheksi ja mitä pidät työstäsi?

Menin Linnanmäelle töihin 1996 kesäksi, ja heti alussa toivoin pääseväni Vuoristoradalle jarrumieheksi. Meni kuitenkin kolme vuotta ajaen kaikkia muita Linnanmäen laitteita, ennen kuin sain esimiehet vakuutettua siitä, että pärjään hommassa. Jarrumiehen työ on parasta Linnanmäellä, ja siinä yhdistyy vauhti, hauskuus, ihmisistä huolehtiminen ja hyvät työkaverit.

2.       Millaiset työajat ovat sesonkiaikoina? 

Olemme töissä n. puolituntia huvipuiston aukeamista ennen ja hiukan puiston sulkemisen jälkeen pääsemme pois töistä. Eli työpäivien pituus määräytyy aukioloaikojen mukaan. Tosin itse teen myös sellaisia puolikkaita Lintsi-päiviä, että tulen töihin vakituisesta työstäni suoraan ja jatkan puiston sulkemiseen asti.

3.       Pitääkö jarrumiehellä olla jotain tiettyjä ominaisuuksia (kunto, pituusrajoitteet)? Jarrumiehen tulee olla vaara- tai yllättävissä tilanteissa rauhallinen ja harkitseva, toimia kuitenkin nopeasti ja vaatimukset fyysisen kunnon osalta ovat kovat. Voimaa pitää olla, hyvä tasapaino, ja kestävyyttä ajaa ja seistä koko päivä, joskus siis 12-13 tuntia säästä riippumatta. Mitä parempi fyysinen kunto on, sitä paremmin työn stressiäkin kestää. Junaa jarrutetaan edelleen käsin, se painaa 1000-1500kg tyhjänäkin, ja siihen 20-24:n ihmisen paino päälle, niin saa siinä hien pintaan hyvin nopeasti etenkin kesähelteillä.

4.       Pelkäätkö koskaan työssäsi? Jos, niin miksi? 

Itse työ ei pelota. Asiakkaat kyllä ovat käyneet entistä vaativammiksi ja varsinkin huumausaineiden käyttö tekee ihmisistä todella arvaamattomia. Linnanmäellä päihtyneet eivät pääse laitteisiin, ja aina ihmiset eivät tiedä sitä etukäteen. Tämä voi aiheuttaa hankaluuksia siinä kohtaa, kun pääsy jonottamisen jälkeen laitteeseen kielletäänkin. Myös odottaminen on monelle haaste, ja asiakkaiden hermot kiristyvät, ja joskus joutuu tilanteeseen puuttumaan. Lisäksi nykyään monelle meillä noudatettavat tiukat säännöt tuntuvat olevan vieras asia, ja asiakkaat eivät aina muista tai ymmärrä, että säännöt ovat heidän turvallisuutensa ja jonojen sujuvan etenemisen kannalta tehtyjä. Joskus asiakkaat käyvät ihan päälle tai alkavat riehua junan kyydissä, mikä muodostaa turvallisuusuhan ja se tietenkin tuntuu kurjalta ja joskus pelottavaltakin. Harvoin sellaista etukäteen osaa pelätä, mutta jälkikäteen tietenkin miettii, että mitä olisi voinut käydä. Kyydissähän voi olla aika paljon lapsia, ei pelkästään aikuisia, ja asiakkaiden turvallisuus on jarrumiehen vastuulla.

5.       Mikä on radan paras kohta ja pelottavin kohta? 

Radalla mikään kohta ei pelota, mutta paras kohta on kaksoishyppyrilaiturin vieressä ja sitä seuraava Brunilan mutka, jossa käännytään katsomaan laiturille, onko kaikki ok.

6.       Millaisen radan suunnittelisit itse? 

Puisen ja vanhanaikaisen, jossa edelleen ajetaan jarrumiesten avulla, ei sähköjarruilla. Rata voisi olla hiukan Linnanmäen Vuoristorataa pidempi.

7.       Miltä tuntuu saada seisoa vuoristoradassa? 

Seisoessa voi paremmin tasapainoilla polvien koukistamisen ja eteen/taakse nojaamisen avulla, kuin istuessa, jolloin töyssyt eivät tunnu ja meno on tasaisempaa. Niin on helpompi jarrutella. Välillä vauhdin tuoma viima kirvelee silmiä ja sateella tietysti kasvoille jopa sattuu piiskaava sade ja rakeet, mutta se on sen hinta, että on jarrumies ja ajetaan säällä kuin säällä.

8.       Onko helppoa ottaa vastuu kyydissä olevista ihmisistä?

Jarrumiehet valitaan siten, että vastuuntunto ja luotettavuus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia sen lisäksi, että fyysinen kunto riittää työhön. Meille on kunnia-asia, että pidämme huolto kyyditettävien turvallisuudesta, vaikka ajammekin kovalla vauhdilla ja vauhti on radan viehätyksen yksi tekijä.

9.       Millaista on olla ainut nainen työyhteisössäsi?  Oletko kohdannut sen takia syrjintää asiakkailta tai työyhteisöltä? 

Minut on valittu joukkoon tarkalla seulalla ja valintaa harkittiin pitkään, joten vastaanottokin sitten oli hyvä. En ole kokenut syrjintää, ihailua pelkästään. Ehkä siinä on auttanut sekin, että teen kaikkia töitä radalla siinä missä muutkin ja ajan hyvin, opin nopeasti ja olen aina ollut paljon poikien/miesten kanssa töissä, joten siihen on jo aiemmin tottunut.

10.   Mitä teet työksesi kun vuoristorata on suljettu? 

Olen lääkärinä eteläsuomalaisessa sairaalassa ja koulutan nuorempia kollegoja työkseni.

JOKERIKYSYMYS: Miksi Linnanmäellä ei ole erityistä tunnusmusiikkia? :) 

Tuohon on vaikea vastata, ideahan olisi loistava! Kannattaa lähettää vihje Linnanmäen markkinointivastaavalle asiasta.

Lisäksi Valpuri avaa hienosti miksi häntä kutsutaan jarrumieheksi eikä jarrunaiseksi:

Ammattinimikkeeni on jarrumies, eikä sellaista ammattinimeä ole kuin jarrunainen. Olen jarrumies ja jos on tarve korostaa sukupuolta, naisjarrumies, mutta meillä ei ole ollut tarvetta sitä korostaa. Olen jarrumies siinä missä miesjarrumiehetkin. Koemme työyhteisössä Linnanmäellä, että on enemmän naisia eriarvoistavaa joutua korostamaan sukupuolta, kuin hyväksyä se, että tietyt työnimikkeet ovat maskuliineja. Esim. eduskunnan puhemiehenä Riitta Uosukainen oli upea nainen, palomiehenä Helsingissä on mahtava nainen, mutta eivät heidänkään työnimikkeensä ole sukupuolen takia muuttuneet.

Joten toivon, että minusta käytetään termiä jarrumies, vaikka olenkin varsin feminiininen nainen :)

Jarrumiesten oma kotisivu löytyy osoitteesta: www.jarrumiehet.fi

Terv. Valpuri , Jarrumies #4

 Aiotko SINÄ hypätä vuoristoradan kyytiin tänä kesänä?

Runoja, jädeä ja fiilistä!

 Blogi-tiimin viimeisellä kerralla syötiin jäätelöä ja hieman kaupunkiseikkailtiin. Jokainen keräsi seitsemän näkemäänsä tai kuulemaansa sanaa Turun kävelykadulta. Sanoista koottiin alla olevia runoja. Lisäksi otettiin fiiliskuvia, jotka kuvastivat tunnelmia kuluneesta kevätkaudesta.

Kivaa kesä!

Aurinkolasit ja jäätelö!       

Aurinko kimaltelee veden pinnasta kuin timantit.

Käärin housut ja hypin rannalla kuin ninja!

---

Tänään on tulevaisuus
kahvin maku
ja enemmän kosketuspintaa
ennen kuin tunnit poistuu

---

Komedia on kokemus
siinä missä Kakolakin
Kosketuspintaa ja sävyjä
ja Hei
pääsiäinen meni jo

 

Sinä olet treenininja.
Minä olen muotipoika.
Meri auttaa meitä löytämään yhteisen polun…

---

Legioonat marssivat. Maa tömisee. Kosketuspinta lähempänä kuin koskaan aiemmin. 

If horror…
pelästyneet kauhun huudot Englesmannien toimesta. 

Shipping, ships missä laivat

mutta legioonat tulevatkin marssien eikä vesitse

Huoltotiimikin jo pelottaa

 

---

Perhe oli matkalla Soneran kauppaan. Matka oli hyvin mukava ja matkan varrella oli jäätelökioski. Jani ja Piia halusivat jäätelöä, mutta he saivat vain, jos he löytäisivät kolme eri sävyä ja näyttävät sen. Piia alkoi ajatella ja löysi lopulta, mutta Jani oli nopeampi. Matka oli pitkä ja vielä oli yksi suuri ylämäki ja he olivat Soneran kaupassa. Piia ja Jani olivat iloisia, koska saivat kesän ekan jäätelön.

---

Kesän odotus kuin höyryävä thaimaalainen ruoka.
Edulliset unelmat lentävät kultajousen lailla.
Hiekkakasat kohoavat ja peittävät auringon kuin Kakola vuorella.
Mut ei tässä mitään!
Kesällä on  tyytyväisyystakuu.

AURiNKOiSTA KESÄN ODOTUSTA KAiKILLE LUKiJOiLLE!!

Minkälaisia runoja sinä loihdit kaupungilla nähdyistä tai vieraiden ihmisten keskusteluista poimituista sanoista? Voit kirjoittaa runosi alla olevaan kommenttikenttään tai lähettää julkaistavaksi sähköpostilla osoitteeseen: veera.saila (at) mimmi.fi

Just a story

Let me tell you a story about a girl, girl who lives in a nice quite small apartment. It's not much, but she likes it. It's in a nice place and she likes her neighbours, though first she thought about that they are nothing but alcoholics. After those few chit-chat, small talks, she don't think that anymore. They're kind of great guys.


So her home is great, so are her neighbours.

She have friends, a lot of friends, but sometimes she feels like she doesn't have any. Sometimes she's just so frustrated about all those excuses, well of course she don't know if every word is an excuse. She wants to believe no, she wants to trust her friends's words. She's just not sure if she can always trust her friends, when they say they don't have time to see her.
Sometimes she feels like they just pretend to be her friends. She don't know why she feels like that, but it's just a feeling. She could just ignore it.

One day she have a feeling. Feeling about be broken. Not literally broken, but the way that everyone are doing things she likes to do or she wants to do. Things that she said out loud, things that are her dreams and every single one are doing them. Making her dreams come true, and what can she do? Watch them making someone else's dreams come true. She can't do anything than watch her dreams fade away. Well not all of them, but some of them. Few of her dreams came true with little bit of help. But most of all her feelings, she feels that she's broken, while her dreams are coming true by someone else.


-Frankie

Tyttöjen Talo nyt myös verkossa!

Turun Tyttöjen Talolla tutustuttiin kimpassa virtuaaliseen Tyttöjen Taloon eli e-Taloon.
e-Talo kokoaa Tyttöjen ja Poikien Talon palvelut kätevästi verkkoon yhdelle sivustolle. e-Talossa voit osallistua erilaisiin keskusteluryhmiin, esittää kysymyksiä työntekijöille itseäsi askarruttavista asioista ja tutkia vaikkapa Mediakellaria. Löydät e-Talon myös facebookista ja Twitteristä. 

Linkki pääsivuille: www.e-talo.f

Tässä muutamia Turun Tyttöjen Talon kävijöiltä nousseita kommentteja liittyen sivustoon:

- Tosi hyvä, että pienemmilläkin paikkakunnilla asuville on mahdollisuus saman ikäiseen vertaistukeen ja keskusteluun hyvässä ilmapiirissä verkon kautta.
- Ulkoasu on tosi jees ja rauhallinen. Kiva, kun se ei ole sukupuolittunut visuaalisesti (esim. tytöillä pinkit ja pojilla siniset sivunsa)
- Tosi hienoa, että sivuilta löytyy oikein oma osionsa tärkeälle sukupuolen monimuotoisuus -teemalle!
- Ryhmäkeskusteluihin on hieman vaikea tarttua, kun esillä ei ole kuin infot. Nuorten ääni puuttuu vielä.
- Kysy ja vastaa -palsta tuntui mukavan matalakynnyksiseltä.
- Ideana: Voisi olla osio, jossa nuoret voivat kysyä ja toiset nuoret voivat vastata

Oletko sinä jo tutustunut e-Taloon? Mitä ajatuksia se sinussa herättää tai mitä teemoja toivoisit vaikkapa virtuaalisiin keskusteluryhmiin?

Mielipidekirjoitus Vimmasta

Vimma on monipuolinen harrastepaikka ja viihtyisä paikka myös vain viettää aikaa. Vimma järjestää nuorille erilaisia kädentaitopajoja sekä kursseja kuten radiokursseja ja teatterikursseja. Vimman henkilökunta on hyvin ystävällistä ja rentoa, joka lisää Vimman viihtyvyyttä. Vimman Cafe on myös hyvin viihtyisä, tykkään käydä siellä silloin tällöin. Olen melkeinpä "Vimmalapsi". :D

Vimmassa on aina perjantaisin yökahvila alle 18-vuotiaille. Siellä meininki on rentoa ja hauskaa. Yökahvilassa pidetään joskus pieniä kisoja ja vietetään hauskaa perjantai-iltaa.