Nettiriippuvuuttako?

Olen huomannut, että roikun netissä suhteellisen paljon nykyään. Tekemättömyyshän sen tekee, päivästä toiseen kun vain kotosalla on. Kaikilla muilla kun on jotakin muuta; koulua taikka töitä, joten eihän siinä nyt ehdi oikein ketään näkemään päiväs aikaa. Vasta sitten neljän jälkeen voi edes kuvitella laittavansa jollekin viestiä tms., mutta jaksaako sitä sitten kukaan loppupeleissä nähdä työ- tai koulupäivän jälkeen? Läksyt pitäisi tehdä, lukea kokeisiin, ruokaa pitäisi tehdä jotta saa töihin eväät jne. Sitä haluaisi vain kaivautua sinne sohvan nurkkaan ja ehkä katsomaan sitä lemppari tv-ohjelmaa tai lukea kirjaa tai ylipäätään vain olla ja rentoutua. Viikonloputhan ovat ne parhaimmat päivät nähdä kavereita/ystäviä, mutta niistäkin kun pitäisi sopia jo hirmuisen paljon aikaisemmin ja jos ei muista laittaa kalenteriin ylös niin unohtaahan sen. Ja sitten soitellaan ja kysytään, että missäs olet kun sua ei näy, mä oon joo toki vähän ajoissa. Ja sitten itse on ihan hämillään, että ollaanko me sovittu jotakin?!

Itsellään kun tosiaan ei ole mitään, niin päivät kuluvat melkoisen tylsästi ja mulle itselleni aika perus normaali päivä taitaakin olla sellainen, että tietokone päällä ja netissä roikkumista, musiikin kuuntelua, tv auki vaikkei sitä katsoisikaan, välillä pelaten Xboxilla NHL 13 peliä, välillä siivoten ja jossain kohtaa sitä havahtuu jostain omista maailmoista, että olenkohan muistanut syödä mitään? Netissä roikkumisen sijaan pitäisi keksiä jotakin muuta tekemistä näihin työttömän päiviin, mutta mitä?Tässä samalla yrittänytkin miettiä juuri tuohon kysymykseen vastausta, kun olen tätä tekstiä kirjoitellut. Joitain ideoita on tullutkin mieleeni; VAIN musiikkia voi kuunnella tietokoneelta kun siellä kerran on kaikki ne kappaleet,artistit/bändit joista itse pitää, kirjan lukemista, tv:n katsomista, elokuvien/ tv-sarjojen katsomista, kaappien järjestelyä ( jotkut laskevat tuonkin siivoukseksi, mutta itse en sitä siihen kategoriaan laske ); kaiken turhan tavaran pois heittäminen, ja kaappien sisällön uudelleen järjestäminen, treenamisen lisääminen tms. Tietokoneen laittaminen jonnekin piloon voisi muuten olla hyvä idea, mutta en oikein innostu asiasta paljookaan. Musiikkia kun en viitsisi puhelimesta kuunnella, vaikkakin mulla on Spotify ladattuna myös puhelimessa; lenkkeilyä varten. Jos siis yksin menen lenkille. Radiota en jaksa joka päivä kuunnella, mutta joo, tuleehan sitäkin kuunneltua silloin kuin keittiössä viettää enemmänkin aikaa kuin sen vaivaisen syömisen ajan tai vesi lasin juomisen ajan. Leipominenkin olisi yksi hyvä tapa irtaantua netissä roikkumisesta, mutta mitä ihmettä sitä sitten leipois? Onhan niitä vaikka ja mitä, mitä voisi väsätä ja värkätä, mutta mitä?Aina ei jaksaisi tehdä niitä sämpylöitä/muita leipiä ja sitä pullaa. Itse niin mielelläni tekisin liivatteella hyydytettävän juustokakun, mutta en viitsi sitä kuitenkaan pakastaa vain sen takia etten saa pahemmin ketään tänne tulemaan kahville. Huonoksihan se kakku ehtinee menemään ennen kuin itse sen ehtii syömään.Piirakoita onneksi voi pakastaa joten niitä voi tehdä niin paljon kuin sielu sietää =)

Pidemmän päälle niitäkään jaksa joka kerta tehdä, helppojahan ne on ja valmistuvat nopeastikin.
Pelkästään yhdelle ihmiselle en viitsi tehdä mitään juustokakkua, mutta jos onnistuisin saamaan jonkun kaverin tulemaan kylään ennen kuin äitini on tulossa luokseni niin sittenhän sellaisen voisi tehdäkin. Eihän se sitten olisi mikään maailman loppu. Harmittaa jollain tapaa, kun ei oikein voi leipoa kaikkea mahdollista, kun kaikkeakaan ei voi pakastaa mitä haluaisi tehdä. Ja harmillisinta on ehkäpä juuri se, etten saa pahemmin ketään tulemaan kahville/teelle/mehulle/limulle/tms.Mä kun tykkään niin leipoa ja tehdä kaikki herkut omin pienin kätösin, en haluaisi aina ostaa kaikkea valmiina kaupasta; paremmaltahan kaikki maistuu kun ne on itse tehtyjä, mutta minkäs teet.

Mutta tosiaan noillahan voisi yrittää saada itseään irtaantumaan netissä roikkumisesta ja toivottavasti onnistuu!Jospa noi samat jutut saisi mut lopettamaan sen tupakoinninkin kokonaan, eikä vain pariksi hassuksi kuukaudeksi. No, mutta kaikki jää nähtäväksi miten tässä käy.

-Frankie