torstai 6. lokakuuta 2016

Miten minusta tuli minä-ilta: vieraana Tuuli Hypén


Tuuli kuvailee kokevansa jokaisen sarjakuvansa ja kuvituksensa omaksi lapsekseen. Nanna-ketun ”äitiys” alkoi vuonna 2009 Tuulin aloitettua cityketun ajatusten koontia sarjakuvan muotoon. Sarjakuvien lisäksi Tuuli on myös kuvittaja, konseptitaiteilija ja hahmosuunnittelija. Intohimokseen hän ilmoittaa video- ja lautapelit sekä kissojen sielunelämän.
Aina elämä ei ole ollut pelkkää sarjakuvaa: Taiteilijalla on taskussaan myös kulttuurihistorian maisterin tutkinto, jota hän ei nähnyt eikä näe tulevaisuuden alanaan. Kuitenkaan yksikään päivä yliopistolla ei ole kaduttanut, vaan se on opettanut hänelle paljon.
Taiteilijoiden elämä ei ole taloudelle helpoin valinta. Verkostoituminen, omien tuotoksien esilletuominen ja hakurahan anominen vaatii tietynlaista otetta työhönsä. Tuuli kertoo useimpien sarjakuvataiteilijoiden elättävän itsensä jollain muulla alalla, jolloin piirtäminen on kakkostyö. Myös Tuuli on laajentanut työtehtäviään sarjakuvamaailmasta kuvituksiin, muun muassa lastenkirjoihin .
Tuuli kokee olevansa unelma-alalla, vaikka toimeentulo ei aina ole varmaa. Sarjakuvataiteilijat ovat vahvasti verkostoitunut yhteisö, jossa kaikki kannustavat toisia. Juuri tämä yhteisöllisyys on yksi osa sitä, mitä Tuuli rakastaa työssään. Työhistoriansa aikana Tuuli ei ole kertaakaan törmännyt toisten luovuuden lannistamiseen tai ikävään kateelliseen kyräilyyn. Sen sijaan yhä useammin sarjakuvataiteilijat tekevät yhteistyössä erilaisia tuotoksia.

Mitä opimme tänään? Mitä  tehdä, jos harkitsee taiteilijan alaa?
-Punnitse omat voimavarasi, kuinka paljon olet valmis antamaan ajastasi alalle
-Muista että aina voi ottaa askeleen taaksepäin! Kannattaa kokeilla uusia asioita rohkeasti silläkin uhalla, että oma juttu ei löydykään
-Väärä suunta saattaa tuntua monien vuosien tuhlaukselta. Todellisuudessa mikään koulutus ei ole hukkaan heitettyä aikaa, vaan kaikki opettavat ihmiselle jotain.
-Muista, että kaikkea voi tehdä myös sivutyönä. Ehdoton ”kaikki tai ei mitään” -linja ei useinkaan johda kuin stressiin
-Kaikissa töissä verkostoituminen on hyödyksi ja opettaa monta asiaa alasta ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia


Hyvää Syksyä! Pitäkää villasukat jalassa!   - Tyttöjen Talon Niina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogi-juttuja saa mielellään kommentoida ja rakentavaa kritiikkiäkään ei pelätä! Kommentit tullaan kuitenkin ensin hyväksyttämään Turun Tyttöjen Talon työntekijällä. Tästä johtuen, kommentit tulevat näkymään viiveellä. Kiitos kommenteistasi!